Jumalan elovainioiden leikkuumiehet

Rakas veljeni Herrassa.

Mitä sydämellisimmät terveiset Sinulle Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä, Kiitos sinulle kirjeestäsi, johon pyrin tässä vastaamaan.

Lainatakseni tähän osan kysymyksistäsi: "Mistä voin tietää, onko Herralla jokin tehtävä elämääni varten, ei vain jotakin yleensä, vaan nimenomaan Hänen palveluksessansa? Mistä voin sen tietää ja olla varma siitä, etten tee jotakin omaa, luullen sen olevan Herran tahto?

Rakas veljeni, tässä on kysymys jostakin todella henkilökohtaisesta. Monet eivät edes kysele sydämessänsä asioita, vaan ovat ensimmäisestä mielijohteesta valmiita lähtemään palvelustehtävää suorittamaan täydessä varmuudessa siitä, että nyt "uusi luuta lakaisee, kun minä lähden liikkeelle!"

Sitä, että kyselet asiaa tällä tavoin, pidän hyvänä merkkinä kohdallasi. Se osoittaa, että tarkoituksesi on vilpitön ja sydämelläsi todella on halu palvella Herraa. Tässä ajassa Herran palveleminen on huomattavasti vaativampaa kuin joinakin menneinä aikoina, sillä kaikki rajat todellisen uskon ja uskonnon välillä ovat niin sotketut, että todella harva enää käsittää, mitä on todellinen Jumalan palveleminen.

Niin kuin jo mainitsin, kysymys on erittäin henkilökohtaisesta asiasta, jossa Sinulle ei voi antaa tyhjentävää vastausta kukaan toinen ihminen, ei edes kukaan suuri jumalanmies. Sinun on itsesi sydämessäsi käytävä taistelu tästä asiasta ja löydettävä vastaus kysymyksiisi. Mitä tulee siihen, voisiko Herra vastata sinulle korvinkuultavalla äänellä, täytynee todeta, että sellainen kutsumus on tullut hyvin harvan osaksi, ja jos jokainen olisi odottanut jotakin sellaista, niin tuskin löytyisi enää ketään Jumalan työvainioilta!

Mikä ja mitä sitten on Jumalan kutsu, siihen haluaisin tuoda esiin joitakin ajatuksia, ei niinkään joinakin ehdottomina ja tyhjentävinä vastauksina, vaan ajatuksina, joiden perusteella voit päätellä jotakin siitä, mitä sydämelläsi on.

Jos otamme Jumalan Sanasta esimerkkejä Hänen käyttämistään miehistä, voimme jokaisen kohdalla todeta, että inhimillisesti ottaen kukaan heistä ei olisi halunnut ottaa vastaan tehtävää suoritettavaksensa, tai jossakin elämänsä vaiheessa he joutuivat toteamaan, että saamansa tehtävän myötä he myös saivat "lihaansa pistimen, saatanan enkelin rusikoimaan heitä."

Jokainen todellinen jumalanlapsi on aina käsittänyt, ettei Elämän tiellä voida etsiä omaa kunniaa ja arvonantoa. Itsekkäät pyyteet eivät tule kestämään, vaan ovat johtava pettymykseen. On todella niin, että myös Saatana voi johtaa sinut ajattelemaan, että sinulla on tehtävä Jumalan valtakunnassa, vaikka sinulla ei sitä olisikaan. Muistathan kirjeen, jossa kerroin sinulle Saatanasta ja siitä kuinka hän kerran oli kerubi, jonka tuli palvella Jumalaa, mutta joka sitten lankesi kauneutensa tähden ja korotti itsensä Jumalan yläpuolelle? Sen tähden hän on niin kiinnostunut uskonnollisista asioista ja tietää, että paras keino saada aikaan sekaannusta on saattaa joku ajattelemaan, että hänellä on palvelustehtävä Jumalalta, vaikka hänellä ei itse asiassa ole mitään oikeata käsitystä siitä, kuka ja mitä Jumala todella on.

Itse asiassa tavallisena Jumalan lapsenakin sielunvihollinen saattaa johtaa sinut uskomaan, että sinulle on palvelustehtävä julistajana, vaikka Jumalan tarkoitus kohdallasi olisi jotakin aivan muuta ja näennäisesti vaatimattomampaa. Toisaalta taas, jos sinut todella on kutsuttu, tekee vihollinen kaikkensa saadaksensa sinut vakuuttuneeksi siitä, ettei sinulla ole mitään palvelustehtävää. Todella mutkikasta, eikö vain?

Voimme todeta, että yleensä ne, joita Jumala ei milloinkaan ole kutsunut mihinkään palvelustehtävään, ovat niitä, jotka ovat kaikkein halukkaimpia toimimaan ja astumaan esiin, kun taas ne, jotka Jumala todella on kutsunut, eivät itse asiassa haluaisi tehdä sitä ja estelevät Mooseksen tavoin: "Oi Herra, lähetä kuka muu tahansa!"

Kuka voi todella käsittää Herran teitä? Hän käyttää sellaisia ihmisiä, jotka haluavat paeta tehtäväänsä ja kutsumustansa, ja hetken suostuttelun jälkeen he kuitenkin ovat valmiit kulkemaan vaikka tulen ja veden lävitse suorittaaksensa heille annetun tehtävän voitokkaasti Herran voimassa. He vain joutuvat yhä uudelleen toteamaan oman voimattomuutensa ja täydellisen riippuvaisuutensa Herrasta.

Toisaalta taas sellaiset, joilla ei ole todellista kutsumusta, ovat halukkaita tekemään kaikkensa, mutta eivät olekaan kykeneviä suoriutumaan tehtävästä, sillä yhä vielä kuuluu Herran Sana: "Ei väellä eikä voimalla, vaan Minun Hengelläni, sanoo Herra!" Kuinka usein tapahtuukaan aivan konkreettisesti siten, että kävellään raudoitetuin piikkikengin siellä, minne enkelitkään eivät rohkene astua. Tarkoitetusta siunauksesta tuleekin kirous, ja aiotusta avusta tulee este ja kompastus.

Kaikesta tästä näemme, rakas veljeni, että sinun todella täytyy olla kutsuttu, jos aiot voittajana käydä kaiken lävitse, sillä kysymys on todellisesta taistelusta, jossa valheelliset ja näennäiset keinot tulevat heti paljastetuiksi. Meillähän on taistelu henkivaltoja vastaan, ja kuinka moni joutuukaan perääntymään noiden juutalaisen ylipapin Skeuaan seitsemän pojan tavoin (Apt. 19: 13-)! "Jeesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä tiedän, mutta keitä te olette?" Jos me emme mahdollisesti itsekään tiedä, keitä me olemme, niin ainakin vihollisen vallat tuntevat kaikki VASTUSTAJANSA! Huomaatko, veljeni, pahat henget kävivät heidän kimppuunsa, niin että heidän alastomina ja haavoitettuina täytyi paeta tuosta huoneesta. Itse vihollisen voimat toivat alastoman totuuden esiin niistä, jotka olivat puolustavinaan totuutta, mutta itse asiassa heillä ei ollut mitään oikeutta käyttää Jeesuksen nimeä. Jeesuksen he tunsivat, tiesivät, kuka oli Paavali - mutta keitä nämä sitten olivat? Ei edes se auttanut, että heidän isänsä oli ylipappi. He olivat vihollisen voimille tuntemattomat, vaikka itse asiassa näyttää siltä, että he olivat vihollisen alueella. Raamattu sanoo, että muutamat kuljeksivat loitsijat alkoivat lausua Jeesuksen nimeä niiden ylitse, joissa oli pahoja henkiä. Kuten tiedämme, ei kukaan loitsija ole Jumalan palvelija, ja niinpä voimme oppia tästä kyseisestä tapauksesta hyvin paljon.

Herran Jeesuksen nimi ei ollut heidän suussansa voimana eikä suojana edes heitä itseänsä kohtaan, vaan heidän "palvelustehtävänsä" loppu oli todella surkea. "Keitä te olette?" Vihollisen voimat eivät ole mitään typeryksiä eivätkä salli pitää itseään narrina. Niiden kohdalla on kysymys todellisesta taistelusta, jossa ei kaihdeta mitään. Kuinka naurettavaa onkaan itse asiassa kuvitella saavuttavansa jotakin petoksella tai vilpillä vihollista vastaan?! Rakas veljeni, vihollinen tuntee vastustajansa, paremmin kuin omat joukkonsa. Sen tähden sinun täytyy olla todella varma siitä, että olet kutsuttu, sillä sinunkin eteesi on tuleva hetki, jolloin olet seisova vastakkain vihollisen voiman kanssa, ja kysymys asetetaan: "Kuka sinä olet?" Jos vihollinen joutuu sanomaan: "Me emme tunne sinua", niin seuraukset eivät ole muodostuva sinulle hyväksi. Mutta jos vihollinen joutuu sanomaan: "Me tunnemme Jeesuksen ja näemme, että sinä olet Hänen palvelijansa; mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä?" - silloin sinä voit sanoa: "Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä, lähtekää ulos hänestä, sillä Hän on suurempi kuin te!" Halleluja! Veljeni, tämä on se, mihin Herra on meidät kutsunut! Ei vain esittämään jotakin, vaan että Hänen voimansa todella asuu meissä, niin että vihollisen voimat joutuvat tunnustamaan kohdanneensa heitä väkevämmän!

Usein viitataan edesmenneisiin tai vieläkin vaikuttaviin jumalanpalvelijoihin ja heidän julistukseensa. Mutta kuinka erinomainen esimerkki meillä onkaan tässä siitä, ettei riitä vain johonkin toiseen julistajaan tai palvelustehtävään viittaaminen. Nuo loitsijat sanoivat: "Minä vannotan teitä sen Jeesuksen kautta, jota Paavali julistaa."

Loppupäätelmänä kaikelle tapahtuneelle voidaan sanoa, etteivät he tunteneet sen paremmin Jeesusta kuin ei Paavaliakaan, joka selvästi toi esiin sen, ettei hänen julistamansa Evankeliumi ole ihmisten mukaista. Todelliseen palvelustehtävään kuuluu Herran Jeesuksen Kristuksen tunteminen henkilökohtaisesti, ja siihen sisältyy myös Hänen voimansa tunteminen ja omistaminen.

Rakas veljeni, tämä maailma on hyvin mutkallinen, ja usein on vaikeata käsittää kaikkia sen metkuja ja ristiriitoja. Jos todella haluat palvella Herraa, olet tuleva kokemaan saman kuin Hänkin; ihmiset kutsuivat Häntä Beelsebuliksi ja riivaijain päämieheksi, eli itse saatanaksi, kun taas pimeyden voimat itse joutuivat tunnustamaan Hänen edessänsä kuka Hän on. Mutta ajatelkaamme rohkeudella sitä, että eräänä päivänä on jokaisen polven notkistuttava Hänen edessänsä ja tunnustettava, että Hän on Herra!

Rakas veljeni, minun on nyt lopetettava tällä kertaa, mutta heti kun tulee seuraava tilaisuus, jatkan siitä mihin nyt jäimme. On eräs asia, jota haluaisin sinun tutkistelevan mielessäsi: Jos sinulla todella on Jumalan kutsumus, niin se on jotakin sellaista, mikä ei päästä sinua rauhaan sen paremmin päivällä kuin ei yölläkään, vaan se on jotakin, mikä "jauhaa sisimmässäsi yötä päivää suomatta sinulle rauhaa ennen kuin sydämesi kaipaus on toteutunut." Mieti todellakin tätä, sillä sen perusteella voi jo hyvin paljon päätellä siitä, mistä kohdallasi on kysymys.

Markku Vuori