”Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on
lähellä. Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella
ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka
on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne
Kristuksessa Jeesuksessa. Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä
kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä
kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa; mitä
myös olette oppineet ja saaneet ja minulta kuulleet ja minussa nähneet, sitä
tehkää, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.” (Fil.4).
Ei taida olla
kauankaan siitä kun viimeksi lainasimme tätä sanankohtaa. Ei ole ollenkaan
samantekevää millaisten ajatusten parissa kulutamme aikaamme! Omat ajatuksemme
hyvin usein täyttävät mielemme sellaisella tavalla, etteivät jumalalliset asiat
todellakaan mahdu mukaan. Ja mihin omat ajatuksemme ja näkemyksemme johtavat
meidät? Kuinka usein onkaan Jumalan Henki yrittänyt vakuuttaa meidät omasta
tehtävästään kasvattajanamme ja huolenpitäjänämme! Mutta Hänen
vaikutusmahdollisuutensa on kiinteästi sidottu tahtoomme antaa tilaa Sanan
lukemiselle ja kuulemiselle, koska Hänkin on täysin riippuvainen siitä! Hän ei
lue Sanaa meidän puolestamme, vaan muistuttaa meitä kaikesta siitä, mikä on
tullut Jumalan suusta! Hän käyttää meissä olevaa Sanaa tekemällä sen
eläväksi todellisuudeksi!
Miksi olemme tässä
ajassa niin rauhattomia ja levottomia? Mielemme täyttävät aivan väärät asiat,
tämän maailman tapahtumat, ikään kuin ne ratkaisisivat kaiken! Näin ei
kuitenkaan ole!:
”Herra on lähellä. Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa
pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan
rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja
ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.”
Jos koska, niin juuri
nyt tarvitsemme tietoisuuden Herran lähellä olemisesta ja siitä, että Hän yhä
vielä kuulee rukouksemme! Me puramme murheitamme läheisillemme ja
kohtaamillemme ihmisille, mutta emme varmaankaan oikealla tavalla jätä
asioitamme Herran käsiin! Herra tuntee meidät ja tietää kaiken meistä, paremmin
kuin me itse. Olkaamme rehellisiä senkin suhteen, että emme osaa oikealla
tavalla olla kiitollisia, saati sitten osoittaa sitä. Jostakin on aloitettava,
ja aluksi voimme tunnustaa Herralle tilamme, jossa todellakin kaipaamme jotakin
todellista muutosta omaamme ja läheistemme elämään.
”Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on
lähellä.”
Meistä itsestämme ei
irtoa lempeyttä, mutta kun kerran Herra on lähellä, alkaa meissä tapahtua
jotakin uutta ja ihmisiäkin koskettavaa! Olemme sitä mitä syömme, ja elämämme
on hyvin suuressa määrin sitä, mitä ajattelemme, mikä valtaa mielemme!
”Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva
teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.”
”Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne
uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja
otollista ja täydellistä.” (Room.12).
Me emme pysty
muuttamaan tätä maailmaa, mutta Herra voi meidän välityksellämme luoda keitaita
matkamme varrelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti