Social Icons

Pages

tiistai 23. kesäkuuta 2020

Jumala on totisesti olemassa!




Rauhantervehdys! Sairauteni on aika hyvin hallinnassa, mutta lääkitys vie suurimman osan voimistani. Itselleni aivan käsittämättömästä syystä en aikaansaa uutta kirjoitusta vaikka mieleni olisi avoin asialle. Pilvenpatsas on aivan selvästi pysähtynyt kohdaltani. Haluan sulkeutua esirukouksiinne aivan erityisellä tavalla.

Henkilökohtaisesti olen aivan erikoisella tavalla iloinnut kuunnellessani YouTubesta suomalaisen lääkärin puheita, joissa hän ennen kuulemattomalla tavalla tuo julki aivan uusia tieteellisiä seikkoja, jotka todistavat Jumalan olemassaolosta.

Puheet löytyvät nimellä  

”Pekka Reinikainen”

Suosittelen vakavasti ja toivon Sinun sulkevan hänetkin rukouksiisi!

maanantai 11. toukokuuta 2020

Korkeimman suoja

“Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, 2. se sanoo: "Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan." 3. Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta. 4. Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus. 5. Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta, 6. et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee. 7. Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu. 8. Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka jumalattomille kostetaan. - 9. Sillä: "Sinä, Herra, olet minun turvani." - Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi. 10. Ei kohtaa sinua onnettomuus, eikä vitsaus lähesty sinun majaasi. 11. Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi. 12. He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi. 13. Sinä kuljet leijonan ja kyykäärmeen ylitse, sinä tallaat nuorta jalopeuraa ja lohikäärmettä. - 14. "Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni. 15. Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan. 16. Minä ravitsen hänet pitkällä iällä ja suon hänen nähdä antamani pelastuksen."
Psalmi 91

maanantai 2. maaliskuuta 2020

Keitä me olemme? Kuka minä olen?

Keitä me olemme?
Kuka minä olen?


Tänään tuon mietittäväksemme kaksi eri Sanankohtaa. Ne ovat toistuneet mielessäni muutaman päivän ajan.
"Mooses sanoi Jumalalle: 'Katso, kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille: 'Teidän isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne', ja kun he kysyvät minulta: 'Mikä hänen nimensä on?' niin mitä minä heille vastaan?' Jumala vastasi Moosekselle: 'Minä olen se, joka minä olen.' Ja hän sanoi vielä: 'Sano israelilaisille näin: 'Minä olen' lähetti minut teidän luoksenne.' Ja Jumala sanoi vielä Moosekselle: 'Sano israelilaisille näin: Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen. (2.Moos.3).
¨Ja Jumala teki ylen voimallisia tekoja Paavalin kätten kautta, niin että vieläpä hikiliinoja ja esivaatteita hänen iholtansa vietiin sairasten päälle, ja taudit lähtivät heistä ja pahat henget pakenivat pois. Myöskin muutamat kuljeksivat juutalaiset loitsijat rupesivat lausumaan Herran Jeesuksen nimeä niiden ylitse, joissa oli pahoja henkiä, sanoen: 'Minä vannotan teitä sen Jeesuksen kautta, jota Paavali julistaa.' Ja niiden joukossa, jotka näin tekivät, oli myös erään juutalaisen ylipapin, Skeuaan, seitsemän poikaa; mutta paha henki vastasi heille sanoen: 'Jeesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä tiedän, mutta keitä te olette?' Ja se mies, jossa paha henki oli, karkasi heidän kimppuunsa, voitti heidät toisen toisensa perästä ja runteli heitä, niin että he alastomina ja haavoitettuina pakenivat siitä huoneesta.¨ (Apt.19).
Mitä ajatuksia tuovat nämä lainauksemme mieleemme, minun mieleeni? Mitä niillä on tekemistä toistensa kanssa? Ne suorastaan lennättävät ainakin minun ajatukseni Uuden Testamentin puolelle, ensisijaisesti Ilmestyskirjan kolmanteen lukuun, joka on kuvaus tästä viimeisestä ajanjaksosta!
"Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani. Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo."
Olemmeko suorastaan pakotettuja kokemaan kaikanlaista inhimillisyydellemme sopimattomalta tuntuvaa voidaksemme oikealla tavalla viedä ajatuksemme todelliseen suhteeseemme hengelliseen elämään ja maailmaan? Mikä on esim. minun asemani ja mihin se perustuu kaiken sairauden ja lääkkeiden sivuvaikutusten keskellä? Miten kaikki tämä vaikuttaa näkymättömässä maailmassa kaiken epämukavuuden keskellä? Jos minusta tuntuu pahalta suoranaisesti joka päivä, tekeekö se minusta jollakin lailla toisarvoisen ja merkityksettömän? Muuttuuko jokin suhteessani Herraani ja Hänen tarkoitusperiinsä? MItä sisältävät lainauksemme aivan erikoislaatuisella tavalla? Kysymyksemme kuului siis:
Kuka minä olen?
Keitä me olemme?
Joudun etsimällä etsimään oikeita sanoja tuodakseni julki sisimpäni tuntemuksia. Jos kerran minä olen uudestisyntymäni johdosta syntynyt, ei vähempään kuin Itse Kaikkivaltiaaseen Herraan ja tullut samankailtaiseen Olemukseen Hänen kanssansa, niin eikö minulla siten ole aivan erkikoslaatuinen hengellinen ja näkymätön asema Samassa Olemuksessa, riippumatta inhimillisistä tekijöistä, sairauksista ja pahoista oloista? Jos kerran Hän on minussa ja minä Hänessä, niin enkö minäkin omalta osaltani, Hänen omanaan, lapsenaan ja ansiostaan ole osallinen Hänen Olemukseensa sellaisena, joka on olemassa, osana Häntä joka oikeutetusti voi sanoa: "Minä Olen!"
En siis olekaan lakannut olemasta Jumalan lapsi heikkouksieni ja sairauksieni johdosta! En siis tee mitään vääryyttä esittäessäni tällaisen näkökulman! Mutta mikä on perustana kaikelle tälle ohitse inhimillisten heikkoksieni, heikkoksiemme? Kuka ja ketkä ovat aivan erikoisella tavalla selvillä tästä asianhaarasta ohitse meidän ajattelumme ja hurskaiden kuvitelmiemme? Siitä kertoo aivan salaman tavalla valaisevalla tavalla toinen lainauksemme, vaikka emme sitä ole tulleetkaan ajatelleeksi tarpeeksi vakavalla tavalla!
"...mutta paha henki vastasi heille sanoen: 'Jeesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä tiedän, mutta keitä te olette?'"
Herran itsenä tavoin me suhtaudumme mitä suurimmalla varauksella henkien todistukseen, mutta tämä lainaus paljastaa meille enemmän kuin mitä ehkä koskaan olemme tulleet ajatelleeksi. Mikä on avainajatus tutkistelullemme "Minä Olen" lisäksi? Se liittyy elintärkeällä tavalla kaiken aidon uskonasian persoonallisuuteen!
"Minä vannotan teitä sen Jeesuksen kautta, jota Paavali julistaa."
Näkymättömät voimat ovat täysin selvillä meidän elämämme suhteen ja tietävät olemmeko me omalla kohdallamme seisoneet Palavan Pensaan äärellä ja kokeneet henkilökohtaisella tavalla Herran Jeesuksen tulevan olemukseemme Hänenä joka on "Minä olen".
Elämme nyt mitä levottomimmassa ja koettelevimmassa ajassa, jossa on äärettömän vaarallista luottaa toissijaiseen tietoon ja tuntemukseen. On suorastaan järjetöntä vedota ja vannottaa jotakin jonkun toisen henkilön julistuksen kautta. Meissä itsessämme on oltava kaiken tarpeellisen ja Elämää tuovan! Kuka olen siis minä, keitä me olemme?
"Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa." (1.Joh.4).
Jatkuu...

keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Vuodenvaihteessa 2019 - 2020



Olen vielä hengissä! Muutaman päivän aikana olen suorittanut kaikenlaista järjestelyä, mikä on jäänyt tekemättä melko täydellisen uupumuksen johdosta. En olisi koskaan voinut uskoa todeksi sitä, minkä lävitse olen käynyt viimeisten kuukausien aikana! Viimeisen kerran kirjoitin 12. joulukuuta (korjaus 12. marraskuuta) ja tänä aikana olen tuntenut kuin olisi tietynlainen sisäinen katkaisija käännetty kiinni-asentoon. Päivittäin olen huokaillut Isäni puoleen että Hän näyttäisi minulle jotakin tekemistä tai sitten olen huokaillut: ”Milloin taas kirjoitamme jotakin?” Jokin tarkoitus kaikella on ollut, vaikka se itselleni on todella vaikea käsittää ja hyväksyä! Pyydän aivan erikoisella tavalla saada sulkeutua esirukouksiinne sairauksieni johdosta. Olen usean vuoden ajan sarastanut eturauhassyöpää joka pysyy kurissa pistosten avulla, jotka kuitenkin omaavat vakavia sivuvaikutuksia, joiden toivon hellittävän rukoustenne avulla. En oikein jaksa uskoa että olisin jo suorittanut kaiken minulta Ylhäällä odotettavan.

Viime uutisissa on useaan kertaan toistunut ajatus huolestuttavasta ajasta. Emme voi kylliksi korostaa sitä, että ainoa todellinen turvamme on Herrassa ja Hänen siipiensä suojassa! Olemme selvässä ristiriidassa ympäröivän maailman kanssa! Silti elämämme ratkaisu on seuraavassa lauseessa:

”Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa; mitä myös olette oppineet ja saaneet ja minulta kuulleet ja minussa nähneet, sitä tehkää, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.” (Fil.4).


Toivotan kaikille erikoisen siunauksellista Uutta Vuotta!










 

Sample text

Sample Text

Sample Text