Viha ei ole vieras asia!

”Mutta se sana oli käyvä toteen, joka on kirjoitettuna heidän laissaan: 'He ovat vihanneet minua syyttä.' Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta. Ja te myös todistatte, sillä te olette alusta asti olleet minun kanssani.

Tämän minä olen teille puhunut, ettette loukkaantuisi.’” (Joh.15).

Kuinka usein olenkaan kuullut jonkun vilpittömän jumalanlapsen suusta hämmästelevän toteamuksen: ”Mitähän minä olen tehnyt niin väärin, että joudun kaikkea tällaista kokemaan?” Tämä ajatus ei taida olla kovin kaukana kenestäkään meistä tietyissä tilanteissa. Me olemme tehneet parhaamme, mutta meidät on käsitetty aivan väärin, usein tarkoituksellakin! Me olemme valinneet Marian lailla hyvän osan asettumalla Herramme lähelle kuullaksemme Hänen jokaisen sanansa. Me emme itse sitä useinkaan huomaa, mutta yksinomaan tämä seikka saa aikaan suoranaista vihaa joidenkin hurskaiden ihmisten sisimmässä. He näkevät meidät täysin sopimattomiksi niin merkittävän Henkilön seuraan:

”Mutta kun fariseus, joka oli hänet kutsunut, sen näki, ajatteli hän mielessään näin: ’Jos tämä olisi profeetta, tietäisi hän, mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: että hän on syntinen.’” (Luuk.7).

Aikamoinen muutos ”hengellisessä maailmassa” ja ”hengellisessä ajattelussa”! Tai ehkä ei sentään, kai vain tilannekatsauksissa! Kun Herramme aikanaan näkyvällä tavalla oli havaittavissa, kohdistuivat kaikki alentavat ajatukset Häneen. Nyt kun Hän on näkymättömällä tavalla keskuudessamme, saavat Hänen lähelleen tulevat henkilöt kokea kaiken negatiivisuuden ja suoranaisen torjunnan! Miten voisi kuulua arvostelijan lausunto tänään, tässä ”hengellisessä yhteisössä”?

”Minussa on sen verran profeetan ominaisuuksia, että tiedän tarkalleen tuon itkevän naapurin olevan syntinen ihminen! Minä en ainakaan päästäisi häntä noin lähelle itseäni, enkä ainakaan antaisi koskea itseeni!”

Taitaa olla itsestään selvää miksi Herramme jo aikanaan puhui niin moninaisia asioita! Jos ihmiset jo silloin osoittivat kateutta ja vihaa Häntä kohtaan, kuinka he eivät tekisi sitä nyt niille, jotka sellaisella tavalla antavat ymmärtää kuuluvansa Herran Jeesuksen Kristuksen seuraan ja niin riemullisesti lausuvat Hänen Nimensä!

”Tämän minä olen teille puhunut, ettette loukkaantuisi.”

Meidän tehtävämme on olla Hänen, Näkymättömän, näkyviä todistajia, kuten lainauksemmekin sanoo:

”Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta. Ja te myös todistatte, sillä te olette alusta asti olleet minun kanssani.”

On aivan ihmismielelle erikoinen seikka se, kuinka Herramme erikseen mainitsee Pyhän Hengen todistamisen ja meidän todistamisemme! Ei ole siis mikään ihme, jos meitä vihataan ilman todellista syytä!

Kuinka elävä kuva omastakin elämästämme on Pietarissa, joka kolmeen kertaan kielsi Herransa tilanteissa, joissa joutui hankalaan välikäteen tultuaan tunnistetuksi Herran seurassa olleeksi! On aivan liian helppoa loukkaantua kohtaamiinsa vastoinkäymisiin, etenkin jos on liiaksi kuunnellut menestysteologista julistusta! Kukko on aivan varmasti laulava jossakin vaiheessa ja kyyneleet vuotava tuskaisessa itkussa!