Sovituksen virka!

”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut. Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.” (2.Kor.5).

Olemmeko koskaan tulleet ajatelleeksi, kuinka suuressa määrin kaikki arvioimisemme perustuu vertailemiseen? Määritelläksemme itsellemme melkein mitä tahansa, me asetamme tavalla tai toisella rinnakkain kaksi tai useamman eri asiaa, etenkin koon ja merkityksen esiin tulemiseksi. Me olemme selvästikin mieltyneet isoon ja näyttävään, mieltä ilahduttavaan ja arvokkaan tuntuiseen. Ja mikä meille itsellemme suuren osan elämäämme aikaa jää arvoitukseksi, vaikka se onkin niin ilmeistä: me etsimme turvaa valitsemistamme asioista tai tekijöistä!

Kohtaamme nyt mitä vakavimpia tekijöitä elämässämme, niin hengellisellä kuin maallisellakin alueella! Me emme ole keitä tahansa, vaan jos kohdallamme pätee:

”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.”

olemme tekemisissä jonkin oman ymmärryksemme ylittävän kanssa, mikä merkitsee aivan uudenlaista näkemystä ja olemusta, joka arvostelee kaiken kohtaamansa ylimaallisten tekijöiden perusteella! Arvoasteikko on jo ennen ajan alkua asetettu Korkeimmalta taholta, joka Itse on aina kunnioittanut päätöksiänsä ja ratkaisujansa. Mekö muka voisimme esittää jotakin parempaa ja pätevämpää!

”Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.”

Tämän päivän pääuutinen koski jälleen kerran korruptiota, tällä kertaa Etelä-Amerikassa. Virkamiehet ovat käyttäneet väärin valtaansa oman edun nimissä! Todellinen Jumalan Valtakunta on totaalisesti tällaisen edun tavoittelun ulkopuolella, sen tulee olla meille selvääkin selvempää, kun käsitämme olevamme tekemisissä Itse Luojamme kanssa! Oi Herra, milloin me todella pääsemme siihen, että käsitämme taivaallisen virkamme merkityksen, niin itsellemme kuin lähimmäisillemmekin! Milloin lakkaamme vertailemasta hengellistä maailmaa maallisiin asioihin, joista ei todellakaan löydy todellista vertailukohtaa!? Mikä on ihmisistä, pysyy inhimillisenä vaikka koristelisimme sen kaikella mahdollisella ”hengellisyydellä”, jolla ei ole mitään tekemistä todellisen Jumalan suunnitelman kanssa!

Tässä ajassa ei ole varaa rakentaa kenenkään ihmisen varaan, vaikka tämä olisi kuinka korkeassa asemassa ihmisten silmissä. Meille kuulutetaan tänään taivaallisella pasuunalla:

”Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä tulee minun toivoni. Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä horju. Jumalassa on minun apuni ja kunniani. Minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumala. Turvatkaa häneen joka aika, te kansa; vuodattakaa hänen eteensä sydämenne. Jumala on meidän turvamme. Sela. Vain tuulen henkäystä ovat ihmiset, vain valhetta ihmisten lapset: kaikki he nousevat vaa'assa ylös köykäisempinä kuin tuulenhenkäys.” (Ps.62).

Kunnioittakaamme tätä jumalallista rinnakkain asettelua, joka pätee aivan erikoisella tavalla juuri tässä ajassa! Yksinomaan Jumalan osuus elämässämme on merkittävä ja merkityksen antava!

”Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.”

Mietipä ensi kertaa varten mitä tarkoittaa ja miten määrittää elämäämme meillä oleva sovituksen virka!