”Katso, minä lähetän enkelin sinun edellesi varjelemaan sinua tiellä ja johdattamaan sinua siihen paikkaan, jonka minä olen valmistanut. Ole varuillasi hänen edessään ja kuule häntä äläkä pahoita hänen mieltänsä. Hän ei jätä teidän rikoksianne rankaisematta, sillä minun nimeni on hänessä. Mutta jos sinä kuulet häntä ja teet kaikki, mitä minä käsken, niin minä olen sinun vihollistesi vihollinen ja vastustajaisi vastustaja. Sillä minun enkelini käy sinun edelläsi ja johdattaa sinut…” (2.Moos.23).
Enkeleitä ei ollut
vain Vanhan Testamentin aikana. Herran Jeesuksen Kristuksen sovitustyön ja
uudestisyntymisemme johdosta olemme Aabrahamin siementä ja osallisia samoihin
lupauksiin.
”Ja enkeleistä hän sanoo: ’Hän tekee enkelinsä tuuliksi ja palvelijansa
tulen liekiksi’.” (Hebr.1).
”Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä
niitä varten, jotka saavat autuuden periä?” (Hebr.1).
Aamulla vuoteellani
kuuntelin toista Mooseksen kirjaa ja sieltä alkoivat sydämelläni soida
erikoisella tavalla seuraavat sanat:
”Mutta jos sinä kuulet häntä ja teet kaikki, mitä minä käsken, niin
minä olen sinun vihollistesi vihollinen ja vastustajaisi vastustaja.”
Tämä kohta on harvoin
tullut mieleemme, mutta sitäkin useammin olemme lukeneet:
”’Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka
sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä.’
Niin Abram lähti, niinkuin Herra oli hänelle puhunut…” (1.Moos.12).
Eikö aika ole ollut
todistajana sille, että sama koskee myöskin Uuden Testamentin pyhiä, eli
Jeesuksen Kristuksen omia? Kunpa mekin voisimme lähteä liikkeelle samassa
luottamuksessa ja uskossa kuin Aabraham aikanaan! Kuinka kaipaammekaan samaa
vakuuttuneisuutta voidaksemme kunnialla kantaa hengellistä perimäämme ja
luottamusta Herraamme!
”Katso, minä lähetän enkelin sinun edellesi varjelemaan sinua tiellä ja
johdattamaan sinua siihen paikkaan, jonka minä olen valmistanut. Ole varuillasi
hänen edessään ja kuule häntä äläkä pahoita hänen mieltänsä. Hän ei jätä teidän
rikoksianne rankaisematta, sillä minun nimeni on hänessä.”
Me emme siis ole niin
yksinäisiä kuin usein kuvittelemme ja ajattelemme tunteidemme perusteella! Olen
jo usein kertonut siitä, kuinka usein koen olevani näkymättömässä seurassa,
joka haluaa olla näkymätön ja huomaamaton, viestien omalla tavallaan Hänestä,
jota me kaikki palvelemme. Mieleeni ei edes tule kysyä omakohtaiseni palvelijan
nimeä, koska vain Herran Jeesuksen Kristuksen Nimi on tärkeä!
”Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä
niitä varten, jotka saavat autuuden periä?”
Kirjoitin nyt
alueesta jolla meidän tulee olla todella varovaisia, mutta jota ei myöskään
tule jättää entisellä tavalla huomioimatta. Kuvaavaa asian vakavuudelle on se,
kuinka en kuvittelekaan alkavani puhua suojelusenkelilleni saati sitten
kysyäkseni hänen nimeänsä. Hänen tehtävänsä on olla huomaamaton, mutta
kuitenkin hän vartioi ja valvoo elämäämme ja tiedottaa siitä Lähettäjällensä. Siten
on tärkeää käsittää:
”Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään
kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen,
nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; eikä
mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja
paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili. Kun
meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan
Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta.” (Hebr.4).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti