”Herra varjelee yksinkertaiset; minä olin viheliäinen, mutta hän auttoi minua. Palaja, sieluni, takaisin lepoosi, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin. Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni kyynelistä, jalkani kompastumasta. Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa. Minä uskon, sentähden minä puhun, minä, joka olin kovin vaivattu.” (Ps.116).
Miksi Sana puhuu niin
kovin sanoin väärämielisistä rikkaista ja itsevarmoista ihmisistä? Jumala haluaa
ihmisen tajuavan, kuinka riippuvainen hän on Hänestä ja Hänen suunnitelmastaan.
Maallisen rikkauden etsiminen ja rakastaminen on siis selvässä ristiriidassa
jumalallisen näkemyksen kanssa, sen ovat todistaneet kaikki menneet
vuosituhannet.
”Katso, tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys
ja huoleton lepo hänellä ja hänen tyttärillään; mutta kurjaa ja köyhää hän ei
kädestä ottanut.” (Hes.16).
Kuinka elävä kuva
tämä onkaan tästä ajasta, jolloin kaikki menneisyyden ennustukset toteutuvat
aivan erikoisella, silminnähtävällä tavalla!
”Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä
mitään viedä; mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin. Mutta
ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin
mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja
kadotukseen. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat
eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla. Mutta sinä,
Jumalan ihminen, pakene semmoista, ja tavoita vanhurskautta, jumalisuutta,
uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä, hiljaisuutta.” (1.Tim.6).
Tämä sanankohta ei
itse asiassa tarvitse sen kummempia selityksiä, niin selvää puhetta se on
meille tässä ajassa! Sen perusteella ymmärrämme aivan uudella tavalla
ensimmäisen lainauksemme:
”Herra varjelee yksinkertaiset; minä olin viheliäinen, mutta hän auttoi
minua. Palaja, sieluni, takaisin lepoosi, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin. Sillä
sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni kyynelistä,
jalkani kompastumasta.”
Nyt ymmärrän myöskin
aivan elävällä tavalla, miksi koko elämäni ajan olen aivan päivittäisestä
johdatuksesta joutunut elämään kädestä suuhun. Rikkautta suodaan joillekin
ihmisille selväksi siunaukseksi, mutta useimmille se näyttää selvästi olevan
ilmeinen kirous! Kuinka kiitollinen saankaan olla yksinkertaisuudesta ja
viheliäisyydestäkin ihmisten silmissä! Minulla ei ole mitään mielikuvaa siitä,
että joku todella varakas olisi ottanut yhteyttä tai tarjoutunut tukemaan
työtämme. Herra on todella pelastanut minut lukuisilta toivomiltani ja
rukoilemiltani asioilta, jotka olisivat olleet vain vahingollisia minulle ja
tuottaneet kompastuksen ja aiheuttaneet kyyneleitä.
”Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni
kyynelistä, jalkani kompastumasta.”
On olemassa niin
monenlaisia kyyneleitä! Tämä kohta tarkoittanee kyyneleitä, jotka johtuvat
vääristä ratkaisuista ja teoista. Siksi on todella tärkeää tiedostaa myöskin:
”Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta
minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää, etten kylläisenä
tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: Kuka on Herra?’ ja etten köyhtyneenä varastaisi
ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.” (Snl.30).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti