”Mutta mitä siihen tulee, että kuolleet nousevat ylös, ettekö ole
lukeneet Mooseksen kirjasta, kertomuksessa orjantappurapensaasta, kuinka Jumala
puhui hänelle sanoen: 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja
Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien. Suuresti te
eksytte.” (Mark.12).
Me emme halua olla
eksyksissä emmekä saattaa muita eksytykseen! Mutta olemmeko tietoisia siitä,
miten lähimmäisemme, kohtaamamme ihmiset, tulkitsevat jo pelkän olemuksemme
välittämän sanoman? Millaisen kuvan Jumalan kansalaisina me annamme Herrastamme
ja Isästämme? Jumalan maailmassa ei ole nukkuvien puoluetta, saati sitten
saattohoito-osastoa!
Olemme jo
kirjoittaneet siitä, ettei käytännöllisesti katsoen ole olemassa Jumalan
näköisiä saarnaajia, eikä siten myöskään jonkun suuren julistajan ja opettajan
näköistä Jumalaa. Jumala on ja pysyy Sanansa Jumalana, eikä missään ajassa
muuta todellista olemustansa eikä Sanaansa! Hän tosin loi ihmisen omaksi
kuvaksensa, mutta tämä puoli hengellisestä elämästä on ymmärrettävä oikealla ja
alkuperäisellä tavalla. Langennut ihminen voi kaikessa toimia hyvinkin
hengelliseltä näyttävällä tavalla saavuttaakseen oman mielensä luomia
päämääriä. Sekä Kain että Aabel toimivat hyvinkin hurskaasti, mutta toisesta
tuli ensimmäinen murhaaja!
Mihin voimme siis
vielä luottaa tässä ajassa, jossa tietoomme saatetaan entistä enemmän
hengellisiä väärinkäytöksiä? Miljoona sinne, toinen tänne, eikä kukaan
kannattaja näytä loukkaantuvan ja kääntävän selkäänsä! Mutta kaiken takana
oleva murhanhenki tietää tarkalleen miten toimia, suorittaakseen suurten
kansanjoukkojen tuhoon johtavia tekoja. Ketään ei tarvitse kirjaimellisesti
tappaa, kunhan vain huolehditaan siitä, että tämä sulkee sydämensä siltä
jumalalliselta vaikutukselta, jonka ns. uskovaisten kautta tulisi johtaa
ihmiset Iankaikkiseen Elämään johtavalle tielle!
Miten on mahdollista,
että ns. seurakunta pitää ns. maailman ihmisiä niin typerinä, etteivät nämä
missään vaiheessa herää huomaamaan, että itse uskovaiset sotkevat keskenään
kaidan tien ja lavean tien, ahtaan portin ja leveän portin?
”Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää
myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat. Menkää ahtaasta
portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen,
ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie
kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. Kavahtakaa
vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammasten vaatteissa, mutta
sisältä ovat raatelevaisia susia. Heidän hedelmistään te tunnette heidät.”
(Matt.7).
Haluaisimmeko todella
ihmisten tekevän meille saman, kuin mitä me teemme heille hengellisesti melkein
kuolleena, mutta kuitenkin hyvin uskonnollisena?
”Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään
tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea
ja alaston. Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua,
että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä
alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että
näkisit.” (Ilm.3).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti