”Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne
uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja
otollista ja täydellistä.” (Room.12).
Todellinen Jumalan
Seurakunta on aina ollut tämän maailman silmätikkuna, erityisen huomion
kohteena. Ilman sitä koko maallinenkin elämä näyttäisi aivan toisenlaiselta! Surullisinta
kaikessa on vain se, että tämän maapallon hengelliseen maaperään on kylvetty
aivan vehnänsiemenen näköinen luste, joka päällisin puolin ei oikeastaan
mitenkään eroa aidosta siemenestä. Niinpä jopa taivaallinen taho on jostakin
meille käsittämättömästä syystä nähnyt tilanteen niin vakavana, että molempien
annetaan rauhassa kasvaa tiettyyn hetkeen asti!
"Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika. Pelto on maailma; hyvä
siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset. Vihamies, joka
ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu, ja leikkuumiehet ovat
enkelit. Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva
maailman lopussa. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen
valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta…”
(Matt.13).
Miksi emme ole
aikaisemmin ottaneet vakavasti näitä meidän Herramme omia sanoja? Miksi olemme
sellaisella tavalla puuttuneet meille kuulumattomiin asioihin pyrkimällä
olemaan tuomareita ja erottelijoita asioissa, jotka kuuluvat yksinomaan Jumalan
enkeleille? Olemme siten, itse sitä käsittämättä, joutuneet kosketuksiin meille
kestämättömien voimien ja valtojen kanssa!
Tämänpäiväisessä tekstissämme
on todella vakava varoitus ja suoranainen elämänohje meitä varten:
”…vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on
Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.”
Tämä ei viittaa
joihinkin menneisiin aikoihin uskovaisuutemme taipaleella, vaan se on mitä
ajankohtaisinta juuri meille, tässä hetkessä! Kaiken kohtaamamme keskellä on
ajankohtainen mielenmuutos mainittuun suuntaan aivan elinehto meille, jotka nyt
pyrimme kaikesta voimastamme välttämään puuttumista meille kuulumattomiin
asioihin:
”…tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja
täydellistä.”
Ei vain tutkiaksenne,
vaan myös toteuttaaksenne!
Ei siis missään
suhteessa vähäpätöinen asia! Kun siis toimimme näin, on rauhan Jumala oleva
kanssamme! Tätä ajattelemme, ja sen me myöskin teemme!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti