Tämä on se päivä!

Ulkona on todella kurja ilma. On hämärää ja vettä sataa sellaisella voimalla, että parvekelasit ovat kauttaaltaan pisaroiden peitossa. Tuuli vinkuu oven raoissa ja tunnelma on melko matalalla. Kunnon talvi olisi paljon, paljon mukavampi lumineen, jotka heijastelevat kaikkia valoja sellaisella tavalla, ettei yölläkään ole aivan pimeää. Onko kaikella tällä kuitenkaan niin suurta merkitystä Jumalan lapsen kannalta?

Miksi rakennamme elämäämme niin laajasti erilaisten tunteiden varaan? Vaikka tekisi mieli kääntää kylkeä sängyssä koko päivän ajan, on silti otettava päivä vastaan Jumalan lahjana ja pukeuduttava, pestävä hampaat ja nautittava aamiainen. Ainakin kirjoittajalle liiallinen makaaminen tuo huonon olon, joka pakottaa nousemaan.

”Minä kiitän sinua siitä, että vastasit minulle ja tulit minulle pelastajaksi. Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi. Herralta tämä on tullut; se on ihmeellistä meidän silmissämme. Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä. Oi Herra, auta, oi Herra, anna menestys! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen; me siunaamme teitä Herran huoneesta. Herra on Jumala, ja hän antoi valon meille loistaa.” (Ps.118).

Tämä on se päivä, joka meidän on elettävä tänään, miettimättä liikaa menneisyyttä ja huolehtimatta huomisesta. Jos riemumme ei ole odotustemme mukainen, ei meitä ole kutsuttu esittämään jotakin olematonta, vaan tunnemme Herramme kyllin hyvin tietääksemme Hänen halveksivan kaikenlaista näyttelemistä ja todellisuuden vastaista.

Vaikeuksiemme ja ahdistustemme perinnäiseksi syyksi riittää lainauksemme julki tuoma asia.

”Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi. Herralta tämä on tullut; se on ihmeellistä meidän silmissämme.”

Me olemme selvästi ilmoittaneet rakentavamme Tämä Kiven varaan, ja kaikki tämän tarjouksen hylänneet ovat tietysti meitä ja kaikkea esittämäämme vastaan! Me olemme tulleet yhdeksi Sanan kanssa, joten mekin tämän samaistumisen kautta olemme hulluutta tämän maailman viisaille!

Meillä ei ole varaa pälyillä pilviä ja ilmanaloja, sillä ihmisen ahneus ja rahanhimo on aikaansaanut ikkunastakin avautuvat näkymät, jotka kaiken tietomme mukaan ovat vain paheneva. Osaammeko kuitenkin kaiken keskellä arvostaa sitä Jumalan armoa, joka on ollut näin kauan osamme tämän maan kansalaisina?

”Herralta tämä on tullut; se on ihmeellistä meidän silmissämme. Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä. Oi Herra, auta, oi Herra, anna menestys! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen; me siunaamme teitä Herran huoneesta. Herra on Jumala, ja hän antoi valon meille loistaa.”

Miksi juuri sinä ja minä elämme tässä ajassa? Jos olisi ollut mahdollista, olisitko valinnut jonkin muun ajan? Olisitko halunnut syntyä jonakin toisena henkilönä? Ei missään tapauksessa, sillä Herralta on tullut koko olemassaolomme juuri sinä mitä olemme! Hän antaa Valonsa loistaa meille kaiken tämän pimeyden keskellä!