”Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä
oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin
avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa… …sitä tehkää, niin
rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.” (Fil.4).
Emme varmaankaan ole
koskaan todella tulleet ajatelleeksi ajatustemme merkitystä koko elämällemme! Ajatusmaailmamme
on ratkaisevassa merkityksessä aivan yksittäisissäkin hetkissä ja tilanteissa
ja niiden aikaansaamissa seuraamuksissa. Siksi Sana seikkaperäisesti varoittaa
meitä äkkipikaisuudesta ja harkitsemattomista sanoista ja teoista! Näiden taustalla
on lähestulkoon aina vääränlainen asenne, joka taas on seurausta mielemme
vallanneista vääristä ajatusmaailmoista. Kuinkahan paljon sisäisestä
ahdistuksestamme ja vaikeuksistamme tässä viimeisessä ajassa johtuukaan
ajatusmaailmastamme, jonka on vallannut aivan liiallinen kiinnostus maailman
tapahtumiin? Olemmeko sellaisessa määrin unohtaneet Sanan todistuksen kaikesta
tulevasta?
”Kuulkaa sana, jonka Herra on puhunut teitä vastaan, te Israelin heimo.
Näin sanoo Herra: ’Älkää totutelko itseänne pakanain menoon älkääkä kauhistuko
taivaan merkkejä, sillä pakanat niitä kauhistuvat. Sillä kansat noudattavat
turhia jumalia…’” (Jer.10).
Mitä tarkoittaa pakanain
menoon totutteleminen? Jos liialti ajattelemme ja pohdiskelemme kaikkia tämän
maailman median välittämiä mielikuvitusmaailmoja, ajaudumme huomaamattamme
väärien henkivaltojen alueelle! Olemme kaikessa niin pitkällä, että
tiedotusvälineissä puhutaan jopa vääristä uutisista ja niiden välittäjistä! Jospa
todella käsittäisimme, missä määrin taloudelliset seikat vaikuttavat ainakin
internetissä ja sensaatiolehdissä uutisten tuottamiseen! Mitä merkittävämpiä
uutisia, sitä suuremmat rahavirrat mediatalon kassaan!
”…älkääkä kauhistuko taivaan merkkejä, sillä pakanat niitä kauhistuvat.”
Vanha sanonta puhuu
taivaan merkkien näyttämisestä! Meitä pyritään säikyttämään ja aivan kuin
paukkupanoksin ahdistamaan johonkin tiettyyn suuntaan, mutta ei siihen Ainoaan
ja Oikeaan! Käsitämmekö vihdoinkin miksi Herramme niin usein sanoi: ”Älkää peljätkö!”
”Voi paljojen kansojen pauhua - ne pauhaavat, niinkuin meri pauhaa, ja
kansakuntien kohinaa - ne kohisevat, niinkuin valtavat vedet kohisevat! Kansakunnat
kohisevat, niinkuin suuret vedet kohisevat, mutta hän nuhtelee niitä, ja ne
pakenevat kauas; ne karkoitetaan niinkuin akanat tuulessa vuorilla, niinkuin
lentävät lehdet rajuilmassa.” (Jes.17).
”Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin
tomuhiukkanen vaa'assa.” (Jes.40).
Mitä siis meidän
tulee ajatella, mitä tehdä? Mitä pelkäisimme, kun Taivaan kansalaisina ahkeroimme
sen parissa, mikä on oikein?
”…sitä ajatelkaa… …sitä tehkää…”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti