”…niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte
kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on,
ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä;
että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä.” (Ef.3).
Aito, hengellinen
Elämä ei ole mustavalkoinen eikä myöskään yksitasoinen. Millainen lause onkaan
tutkittavanamme! Se omalla tavallaan sisältää koko pelastushistorian
perussisällön, tarkoituksen, päämäärän. Voisimme varmaankin puhua siitä
loppuelämämme ajan ammentamatta sitä tyhjiin!
On helppoa puhua mitä
erilaisimmista asioista, rakkaudestakin niin suurella kuin pienellä
kirjaimella, mutta lainauksemme perusteella pelkkä puhe ei kanna oikeastaan
minnekään! Kuka tahansa kädellinen voi tarttua Raamattuun ja avata sen, lukea
siitä maallisilla silmillään tai kuulla korvillaan jonkun puhuvan siitä. Raamattu
on maailman levinnein kirja ja se on ainakin melkein jokaisessa kristillisessä
kodissa. Se sisältää Itse Jumalan ilmoittaman pelastustien Hänen oman Henkensä
sanelemana, mutta siitä huolimatta sen vaikutus ei ole odotetun kaltainen.
Ei siis riitä pelkkä
lukeminen tai kuuleminen, kuten käy ilmi Filippuksen ja hoviherran
kohtaamisesta:
”Niin Henki sanoi Filippukselle: ’Käy luo ja pysyttele lähellä noita
vaunuja.’ Niin Filippus juoksi luo ja kuuli hänen lukevan profeetta Esaiasta ja
sanoi: ’Ymmärrätkö myös, mitä luet?’ Niin hän sanoi: ’Kuinka minä voisin
ymmärtää, ellei kukaan minua opasta?’ Ja hän pyysi Filippusta nousemaan ja
istumaan viereensä.” (Apt.8).
Ihminen omassa
itsessään on täysin voimaton ja avuton Raamatun sisältämän sanoman suhteen, ja
on aivan paikallaan huudahtaa maailmanlaajuisestikin: ”Ymmärrätkö myös, mitä
luet?” Mitenkähän on saamamme vastauksen suhteen; onko se sama kuin minkä
veljemme Filippus aikanaan sai kuulla? En voi mitään sille, että epäilen aika
usein saavamme kuulla aivan toisenlaisen vastauksen, koska elämme
kristillisessä maailmassa ja useimmat pitävät itsestään selvänä että ymmärtävät
mitä lukevat, kristittyinä!
Jumalan Henki on yhä
vielä liikkeellä etsimässä kaipaavia sieluja vastataksensa näiden odotuksiin. Mutta
Hän ehdottomasti vaatii rehellisyyttä! Hän tunsi hoviherran sisäisen maailman,
koska Itse oli sinne asettanut kaipauksen ja siksi käytti Filippusta Sanoman
eteenpäin viemiseen:
”Niin Henki sanoi Filippukselle: ’Käy luo ja pysyttele lähellä noita
vaunuja.’”
Oi, kuinka
kaipaankaan vastaavanlaisen tapahtumista meidänkin aikanamme! Onko kuitenkin
aivan liian harvassa ”Filippuksia" tai sieluja, joilta voidaan kuulla oikea vastaus?:
”Kuinka minä voisin ymmärtää, ellei
kukaan minua opasta?” Kuinka tärkeätä onkaan toivottaa tervetulleeksi
istumaan vaunuihin Pyhän Hengen lähettämä ihminen!
”Ja hoviherra kysyi Filippukselta sanoen: ’Minä pyydän sinua: sano,
kenestä profeetta puhuu näin, itsestäänkö vai jostakin toisesta?’ Niin Filippus
avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliumia
Jeesuksesta.”
Filippus avasi suunsa
ja Pyhä Henki hoviherran sydämen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti