Miksi olet minut unhottanut?

Tämä on 888. kirjoitus blogissani. Juodaan sen kunniaksi kahvit tai teet! 

”Sinun koskiesi pauhussa syvyys syvyydelle huutaa, kaikki sinun kuohusi ja aaltosi käyvät minun ylitseni. Päivällä Herra säätää armonsa, ja yöllä minä hänelle veisaan ja rukoilen elämäni Jumalaa. Minä sanon Jumalalle, kalliolleni: ’Miksi olet minut unhottanut? Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa, vihollisen ahdistamana?’ Minun luitani jäytää, kun viholliseni minua häpäisevät, sanoen minulle kaiken päivää: ’Missä on sinun Jumalasi?’ Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.” (Ps.42).

”Minä sanon Jumalalle, kalliolleni: ’Miksi olet minut unhottanut?’.”

Kaiken uskonvarmuuden keskellä elämäämme tunkeutuu hetkiä, jolloin koemme itsemme äärimmäisen yksinäiseksi ja hyljätyksi. Jokin osa meitä kokee Jumalan läheisyyttä ja suoranaista läsnäoloakin, mutta osa taas katselee ja seuraa asioita, jotka saavat huudahtamaan masentuneena ja epätoivoisena: ”Miksi olet minut unhottanut?”

Voisiko Jumalamme todella unohtaa meidät, jotka kuulumme hengelliseen Aabrahamin siemeneen Herramme ansion kautta?

”Mutta nyt kuule, Jaakob, minun palvelijani, ja Israel, jonka minä olen valinnut. Näin sanoo Herra, sinun Luojasi, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta, joka sinua auttaa: Älä pelkää, minun palvelijani Jaakob, sinä Jesurun, jonka minä olen valinnut. Sillä minä vuodatan vedet janoavaisen päälle ja virrat kuivan maan päälle. Minä vuodatan Henkeni sinun siemenesi päälle ja siunaukseni sinun vesojesi päälle, niin että ne kasvavat nurmikossa kuin pajut vesipurojen partaalla.” (Jes.44)

”Sinun koskiesi pauhussa syvyys syvyydelle huutaa, kaikki sinun kuohusi ja aaltosi käyvät minun ylitseni.”

Koska on Eräs, Joka aikanaan huudahti meidän puolestamme:

”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” (Matt.27).

on Jumalallemme mahdotonta unohtaa meidät! Mutta meidän on todella syytä tarkata aivan erikoisella tavalla, miksi me huudahdamme:

”Miksi olet minut unhottanut?”

Tämä huuto saattaa kohota sisimmästämme ehkä siitäkin syystä, että emme todella etsi ensin Jumalan Valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttansa. Nyt on siis aika suorittaa tarvittavat korjaukset elämässämme sen muuttumiseksi Jumalalle mieluisaksi, sillä vielä on armon päivä!

”Riemuitkaa, te taivaat, iloitse, sinä maa, puhjetkaa riemuun, te vuoret, sillä Herra lohduttaa kansaansa ja armahtaa kurjiansa. Mutta Siion sanoo: ’Herra on minut hyljännyt, Herra on minut unhottanut’. Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota. Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt, sinun muurisi ovat aina minun edessäni.” (Jes.49).