Jumalan Valtakunta sisäisesti meissä!

”Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: ’Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä’.” (Luuk.17).

Kuinka merkittävä onkaan tämä sanankohta meille juuri tässä ajassa! Mikä oli kirkollisten johtajien asenne meidän Herraamme ja Hänen toimintaansa? Miten kuvaisimme sitä muutamalla sanalla?

”Silloin hänen opetuslapsensa muistivat, että on kirjoitettu: ’Kiivaus sinun huoneesi puolesta kuluttaa minut’. Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: ’Minkä merkin sinä näytät meille, koska näitä teet?’” (Joh.2).

Tuon ajan uskonnolliset oppineet kaipasivat saada nähdä jotakin yliluonnollista voidakseen  uskoa Herramme palvelustehtävään. Missä suhteessa he poikkesivat esim. maallisista hallitsijoista?

”Kun Herodes näki Jeesuksen, ihastui hän suuresti; sillä hän oli jo kauan aikaa halunnut nähdä häntä, koska oli kuullut hänestä, ja hän toivoi saavansa nähdä häneltä jonkin ihmeen. Ja hän teki Jeesukselle monia kysymyksiä; mutta tämä ei vastannut hänelle mitään. Ja ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat siinä ja syyttivät häntä kiivaasti. Mutta Herodes joukkoineen kohteli häntä halveksivasti ja pilkkasi häntä; ja puettuaan hänet loistavaan pukuun hän lähetti hänet takaisin Pilatuksen eteen. Ja Herodes ja Pilatus tulivat sinä päivänä ystäviksi keskenään; he olivat näet ennen olleet toistensa vihamiehiä.” (Luuk.23).

Niin, eivät tainneet tuon ajan uskonnolliset ihmiset olla yhtään sen paremmassa asemassa kuin Herodeskaan! Ihminen voi siis tietyllä tasolla olla hyvinkin kiinnostunut Herrastamme ja ”hengellisistä asioista”, mutta hänen asenteensa estävät todellisen, elävän suhteen muodostumisen. Ihminen etsii jotakin kiehtovaa, yliluonnollista, omien näkemystensä ja odotustensa mukaista uskonnollisuutta, mutta tätä etsintää ei voida huomioida Ylhäällä!

Kuinka vakavia ajatuksia herättääkään Herodeksen asenne sen tuodessa silmiemme eteen jumalanpalveluksen, joka tapahtuu vastoin Jumalan hyvää tahtoa!

”Kun Herodes näki Jeesuksen, ihastui hän suuresti; sillä hän oli jo kauan aikaa halunnut nähdä häntä, koska oli kuullut hänestä…”

Ratkaisevaa ei ole edes tahtomme nähdä Herraamme Jeesusta, jos emme lähesty Häntä oikeassa asenteessa! Uskonnolliset oppineet ovat yhä vielä kuva asenteesta, joka tekee Jumalan tahdon tyhjäksi ihmisen elämässä. He olivat ja ovat edelleenkin asettaneet itsensä kaiken hengellisen yläpuolelle, loukkaantuen syvästi kaikesta itseensä kohdistuvasta arvostelusta, joka tuo julki heidän todellisuutensa.

”Älkää tehkö minun Isäni huonetta markkinahuoneeksi.’ Silloin hänen opetuslapsensa muistivat, että on kirjoitettu: ’Kiivaus sinun huoneesi puolesta kuluttaa minut’.” (Joh.2).

Kaikki näkyvän odottaminen ja korostaminen teki aikanaan ja tekee nytkin Jumalan huoneen markkinahuoneeksi, jossa ei niinkään nykyään ole kauppiaita, vaan mitä erilaisimpia kiertäviä temppuilijoita hämmästyttävine ohjelmanumeroineen!

”Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: ’Minkä merkin sinä näytät meille, koska näitä teet?’” (Joh.2).

Kiivaillessamme Herran huoneen puolesta kohtaamme toistuvasti kysymyksen valtuutuksistamme ja oikeuksistamme, mutta emme ole kykeneviä tarjoamaan ihmisille heitä tyydyttävää merkkiä! Voimme vain tyytyä Herramme läsnäoloon ja yhä vielä kaikuvaan, tyhjentävään vastaukseen:

”’Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä’.”

Kuinka tärkeä onkaan siis sisäinen elämämme, jota meidän tulee varjella yli kaiken, sillä sieltä Elämä lähtee!