…keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä…

”’Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?’ Niin hän puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen:..” (Luuk.18).

Me voimme lukea Raamattua ja löytää siitä mitä moninaisimpia ajatuksia ja näkemyksiä, kuten todistavat viimeiset vuosituhannet. Kysymys kuitenkin kuuluu, ovatko nämä löytömme sopusoinnussa Raamatun kokonaistodistuksen kanssa? Kuka tai mikä selittää meille lukemaamme ja tutkimaamme?

Ilman laajempia selvityksiä tiedämme jo Sanan olevan Jumalamme ajatuksia ja tahto ihmiskuntaa kohtaan. Koska Sana on Hengen vaikutuksesta muistiin kirjoitettu, on Henki ainoa, joka pystyy meille selvittämään kirjoitetun tarkoituksen. Kirjaimen mukaan on kuka tahansa kykenevä lukemaan Raamattua, mutta Sanan oman todistuksen mukaisesti kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.

Erikoisesti tässä ajassa meidän on huomioitava, että Henki ei ole ainoa Sanan selittäjä. Jo ihmiskunnan alussa ensimmäiset ihmiset joutuivat täydelliseen sekaannukseen elämänsä perusasioiden suhteen, avatessaan korvansa selittäjälle, joka kylläkin puhui erittäin hyvältä kuulostavia asioita, mutta joiden tarkoitus oli yksinomaan johtaa ihminen pois hengellisestä yhteydestänsä Luojansa kanssa. Miten olemmekaan niin hitaita ja jähmeitä näkemään sitä tosiasiaa, että ihmiskunnan alusta alkaen eksytys ei ole perustunut joihinkin itämaisiin uskomuksiin, vaan mitä syvimmältä vaikuttavaan hengellisyyteen. Siitä todisteena Herramme kiusaukset erämaassa, saman eksyttäjän jatkaessa toimintaansa nimenomaan Jumalan Sanaa lainaten! Mutta tällä kertaa vihollinen kosketti Korkeajännitettä, toisin kuin Eevan kohdalla hetkellistä staattista latausta!

Eeva uskoi aikanaan löytäneensä jotakin erinomaista kuunnellessaan väärän selittäjän selvityksiä Jumalan sanomasta. Hän ei totisesti käsittänyt Luojansa todellista olemusta, vaikka kaiken olisi luullut kertovan sen hänelle luodun maailman tarkkailussa! Hän oli oman etunsa tähden valmis muuttamaan Jumalansa sanoja, aivan vain pikkuisen, lisäten vain pari sopivalta tuntuvaa, selittävää sanaa! Mutta tuossa pienessä lisäyksessä oli mukana kokonainen vääryyden maailma, kuoleman valtakunta! Hän tavallaan todisti Jumalan sanomasta, osoittaen kiinnostuksensa toteamalla, ettei tuohon kiellettyyn puuhun saanut edes koskea.

Millaisia lisäyksiä onkaan ihmiskunta ollut valmis liittämään Jumalan kirjoitettuun Sanaan kautta aikakausien, osoittaen kylläkin suurta mielenkiintoa, uskoen säilyttävänsä uskonsa! Mutta kysymys ei todellakaan ole mistä tahansa uskosta, vaan:

”Kun minulla on ollut harras halu kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, tuli minulle pakko kirjoittaa ja kehoittaa teitä kilvoittelemaan sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu. Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen.” (Juud.1).

”Keskuuteenne on pujahtanut!” Miten on mahdollista noin vain ”pujahtaa”? Eikö jumalattomuuden tulisi näkyä aivan selvästi? Mieti sitä ensi kertaa varten!