”…vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus, josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.” (Ef.4).
”Niin olemme siis
yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus
herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin
uudessa elämässä vaeltaman.” (Room.6).
Kaikki tässä lukemamme on totisinta totta tänäkin
päivänä. On vain aivan eri asia ketä se koskee! Herrallamme Jeesuksella
Kristuksella on Ruumiinsa, Seurakuntansa juuri nyt, ja meitä kehotetaan kautta
koko Raamatun olemaan osa sitä. Mutta jo pelkkä kokemuksemme osoittaa, ettei
ole kysymys mistään pienestä, vaan todella ihmeellisestä asiasta. Pitää siitä
huolimatta paikkansa Herramme ilmaisu:
”Sillä hetkellä
hän riemuitsi Pyhässä Hengessä ja sanoi: ’Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja
maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja
ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi
näkynyt. Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne,
kuka Poika on, kuin Isä; eikä kukaan muu tunne, kuka Isä on, kuin Poika ja se,
kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.’ Ja hän kääntyi opetuslapsiinsa erikseen
ja sanoi: ’Autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette.’” (Luuk.10).
Nykytiede on eräänlaisena riemuvoittonansa paljastanut
meille kehomme ihmeellisyyden ja monipuolisuuden. Me olemme todella
ihmeellisesti tehtyjä jumalallisessa rakkaudessa! Me tiedämme todella paljon
kehostamme, sen olemuksesta, mutta kaikki on kokonaisuudessaan niin
ihmeellistä, että me voimme vain hämmästellä ja todeta olevamme vieläkin suurelta
osalta salaisuuksia! On vielä monia arvoituksia, jotka tiedemiehet pyrkivät
ratkaisemaan.
Monessa suhteessa sama pätee meidän hengelliseen
elämäämme ja olemukseemme! Sen käsittämiseen kuluu koko maanpäällinen elämämme,
emmekä tässä suhteessa saavuta täydellisyyttä koko asian salaperäisyyden
tähden. Meidän Jumalamme on salattu Jumala, jota ei voi käsittää eikä nähdä
muuta kuin tietyillä ehdoilla! Kaikki on siinä määrin inhimillisen käsityskyvyn
ulkopuolella, että Herramme sanat saavat meidät ymmällemme, lähes jatkuvasti,
vaikka emme sitä ole halukkaat hengellisyydessämme tunnustamaan!
”…että olet
salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.”
On siis olemassa tietoisuuden ja ymmärryksen alue, joka
on salattu inhimilliseltä, kääntymättömältä järjeltä, mutta jonka voivat nähdä
ja kokea todeksi lapsenmieliset. On kysymys sellaisesta yksinkertaisuudesta,
joka on vieras kääntymättömälle, uudestisyntymättömälle ihmiselle, mutta joka
tulee silti julki Jumalan ilmestymisessä yksinkertaisuudessa, joka on sitä vain
ihmisten mielestä. Kuka kehtaisi toden teolla väittää lasten olevan
yksinkertaisia, heillä on vain puhdas mieli, joka ei etsi monenlaisia mutkia!
Vain lapsenmielinen on kyllin avoin ja valmis
vastaanottamaan Uuden Maailman asioita ja osallistumaan kerran aterialle
Herramme kanssa, osana Häntä ja Hänen olemustansa:
”Ja minä sanon
teille: tästedes minä en juo tätä viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona
juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.” (Matt.26)
Jotta tämä voisi toteutua meidän kohdallamme, minun
kohdallani, on minun jo tämän maallisen elämäni aikana kasvettava kaikin tavoin
osaksi tuota ihmeellistä, Uutta Elämää, joka on ihmeellistäkin ihmeellisempi! Ihmeellinen
merkitsee aivan valtavan muutoksen tarvetta ajattelussamme ja koko olemuksessamme.
Siksi meidän on antauduttava Korkeimman Oppimestarin Henkeen ja opetukseen,
joka on mukautettu kaikin tavoin lapsenmielisille! Meille, tämän hetken maan
asuvaisina, on ilmoitettu selvääkin selvemmin, mistä todella on kysymys!
”Kaikki on minun
Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne, kuka Poika on, kuin Isä;
eikä kukaan muu tunne, kuka Isä on, kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo
hänet ilmoittaa.”
”Autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette!”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti