Irrallisia jäseniä!

”Mutta nyt Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut. Vaan jos ne kaikki olisivat yhtenä jäsenenä, missä sitten ruumis olisi? Mutta nytpä onkin monta jäsentä, ja ainoastaan yksi ruumis. Silmä ei saata sanoa kädelle: ’En tarvitse sinua’, eikä myöskään pää jaloille: ’En tarvitse teitä.’ Päinvastoin ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä…(1.Kor.12).

Tämän sanankohdan puitteissa en halua antaa liikaa tilaa mielikuvitukselleni! En vain voi olla ajattelematta millaisia ”ruumiita” olen joutunut kohtaamaan elämäni aikana. Olen suorastaan ylen hämmästynyt tapaamisteni johdosta. Erikoisinta on kai se, että on löytynyt vaatevalmistajia näille yksittäisille ruumiin osille, jotka pomppoilevat sinne tänne itselleen kiitosta ja ylistystäkin kaiuttaen, yhtään ihmettelemättä omaa olemustaan!

Kaikesta tästä itselläni on niin laaja kokemus, että ajoittain sisimpäni on kapinoinut Jumalaanikin vastaan. Miksi todellakin olen joutunut kaiken suoranaisen mielettömyyden näkemään pienen elämäni aikana? Vastaani on pomppinut ilman jalkoja mitä erilaisimpia ruumiin osia täysin vakuuttuneina siitä, että ovat itsessään kokonaisia ruumiita! Kaikkein järkyttävintä ovat olleet näiden irrallisten ruumiin osien sanomat! Julistus on ollut aivan käsittämätöntä ja järjetöntäkin niin hengellisesti kuin maallisesti ajatellen. Lyhykäisesti kuvattuna kaikki on ollut juuri tuon irrallisuuden mukaista, itse valittujen sanankohtien siteeraamista ja toistamista äärimmäiseen kyllästymiseen asti.

”Onko minusta siis tullut teidän vihamiehenne sentähden, että minä puhun teille totuuden? Heillä on intoa teidän hyväksenne, mutta ei oikeata; vaan he tahtovat eristää teidät, että teillä olisi intoa heidän hyväksensä.” (Gal.4).

Millaista intoa olenkaan ollut todistamassa ainakin tuhat kertaa ylitse oman tahtoni! Ja joka kerta tuodessani julki Sanan totuuden, on minusta tullut näiden irrallisten ruumiin kappaleiden vihollinen! Mitä sanoo Herramme selvääkin selvemmin?:

”Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.” (Joh.8),

Tulkoon tiettäväksi jokaiselle luodulle, ettei Herramme puhu meidän totuudestamme, vaan omasta Totuudestaan! Hänen Totuutensa perustuu Hengen maailman Uuteen Elämään! On siis selvääkin selvempää, mitä irrallisten jäsenten toiminta aikaansaa!

”Heillä on intoa teidän hyväksenne, mutta ei oikeata; vaan he tahtovat eristää teidät…”

Meitä ei totisesti ole tarkoitettu jonkin irrallisen jäsenen tai rajatun hengellisyyden eristämäksi, vaan joudumme moninaisen vihan kohteeksi pitäessämme kiinni totuudesta, ei vain ajatuksissamme, vaan aivan käytännössä!

Pahoja asioita ei tule muistella, mutta jos ne toimivat todisteena julistamallemme totuudelle, voimme kertoa niistä rajallisesti.

”Silmä ei saata sanoa kädelle: ’En tarvitse sinua’, eikä myöskään pää jaloille: ’En tarvitse teitä.’”

Olen aivan henkilökohtaisesti ja konkreettisesti kokenut tämän lukemattomia kertoja elämäni aikana! Todellisimpana tapahtumana voidaan pitää sitä, kun matkamme aikana suurella rautatieasemalla yksi veljistä kimpaantuu minuun itseänsä ärsyttävänä tekijänä siinä määrin, että hän aivan konkreettisesti tarttuu kurkkuuni kaksin käsin ja huutaa: ”Me emme sinua tarvitse, me emme sinua halua!”

Tämä kaikki toteutettiin sitten ajan myötä suuremmalla joukolla, ahdistamalla ahdistaen kaikin mahdollisin keinoin, niin että oli suoranainen pakko vetäytyä mahdollisimman kauaksi jo oman mielenterveyden tähden!

Mikään meitä kohtaava ei jää Lähettäjältämme näkemättä! Mikään ei ole tarkoituksetonta, vaan saamme kokea todeksi:

”Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.” (Room.8).

”Mutta nyt Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut.”

Tätä ei muuta minkään irrallisen jäsenen näkemys tai toiminta!