”Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja
pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa; ja pitäkää huoli
siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, ’ettei mikään katkeruuden
juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä’, ja monet sen kautta tule
saastutetuiksi, ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau,
joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa.” (Hebr.12).
Mieleeni
tulevat Jeesuksen maallisen elämän aikaiset uskonnolliset johtajat, jotka
edustivat omanlaistaan ”rauhaa ja pyhitystä”, harjoittaen uskonnollista
valtaansa melko itsekeskeisellä tavalla. Heille Herramme Jeesus edusti
sellaista häiriötekijää, joka kaikin mahdollisin keinoin tuli vaientaa, koska
Hänen opetuksensa ja puheensa eivät vastanneet vanhinten perinnäissääntöjä. Heidän
elämänsä ja oppinsa eivät perustuneet kaikesta Mooseksen korottamisesta
huolimatta sen aikaisiin Kirjoituksiin, vaan Talmudiin, joka jo varhaisessa
vaiheessaan merkitsi enemmänkin inhimillistä näkemystä siitä, mitä Kirjoitukset
”mahdollisesti ja selvästikin tarkoittivat”.
Talmud (hepr. תלמוד, oppi, opetus, tutkimus) on Tanakia,
eli heprealaista Raamattua täydentävän suullisen lain yhteenveto ja
selitysteos. Se on juutalaisten yhteiskunnallisten ja lainopillisten
kirjoitusten kokoelma, johon juutalainen laki perustuu. (Wikipedia).
”Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja
pyhitykseen…”
Raamatun
vaiko ”Talmudin” perusteella?
Palauttakaamme sen tähden mieliimme se lainaus,
jonka vuonna 1991 lainasimme Raamatun sanakirjasta:
-----------------------------------------------------------------
"Talmud (hepr.
oppiminen), kaksi isokokoista kokoelmaa eri juutalaisten rabbiinien opetuksia
ajanlaskumme kuudelta alkuvuosisadalta; toinen niistä on syntynyt Palestinassa
(Palestinan Talmud) ja toinen Baabelissa (Baabelin Talmud). Jälkimmäisestä,
joka on kooltaan edellistä laajempi, on vähitellen tullut juutalaisuuden
tärkein ohjekirja. Molemmissa on kaksi pääosaa: Mishna (hepr. toistaminen),
kokoelma sääntöjä kaikkia elämän tilanteita varten esitettynä systemaattisessa
järjestyksessä, sääntöjä, jotka olivat laatineet varsinkin farisealaiset kirjanoppineet (lihavoitus
allekirjoittaneen). Tällainen Mishna oli olemassa jo Jeesuksen aikana,
UT:ssä sitä mainitaan nimellä "vanhinten perinnäissääntö" (Matt.15:2;
Mark.7:3), "isien perinnäissäännöt" (Gal.1:14, vrt. Apt.28:17).
Kummassakin Talmudissa esiintyvän Mishnan on lopulliseen muotoonsa saattanut
Jehuda ha-Nasi (enimmäkseen mainittu nimellä Rabbi), n.200 j.Kr. Koska
farisealaiset pyrkivät saattamaan kaikki elämän tilanteet Jumalan tahdon
hallittaviksi, sisältää Mishna sekä uskonnollisia määräyksiä että siviili- ja
rikosoikeuden alaan kuuluvien tapausten käsittelyä...
Talmudin toinen osa Gemara (hepr. täydennys) on edellistä paljon
laajempi ja sisältää eri rabbiinien
keskusteluja ja lausuntoja Mishnan säädöksistä, niiden tulkintaa ja
sovellutuksia. (Lihavoitus
allekirjoittaneen)...Mishna ja Gemara on siten yhdistetty, että aluksi
esitetään pala Mishnasta (5-20 riviä) ja sitten seuraa monta foliosivua
Gemaraa. Sitten esitetään uusi kappale Mishnaa ja uusi osa Gemaraa. Täten
Gemarakin jakaantuu samanlaisiin osiin ja traktaatteihin kuin Mishna. Baabelin
Talmud käsittää 6000 isokokoista sivua enemmän kuin 2000 rabbiinin lausuntoja. (!!!) Midrashit ovat T:in kaltaisia
sisällöltään ja eroavat niistä oikeastaan vain aineistonsa järjestyksessä,
sillä niissä rabbiinien lausunnot
liittyvät Raamatun teksteihin, etenkin Mooseksen kirjoihin, yhtäjaksoisina
selityksinä. (!!!)"
Voi
veljet ja sisaret, millainen kuva tämä onkaan meidänkin hengellisestä
maailmasta! Minulla on jossakin kuva yhdestä Talmudin sivusta, mutta en
ainakaan toistaiseksi osaa ottaa sitä blogiini. Suuren sivun keskellä on pieni
kappale Kirjoitusten tekstiä, joka sitten on ympäröity joka puolelta kymmenillä
oppineiden henkilöiden näkemyksillä! Onko sitten ihme, jos kaikkina aikoina on
uskonnollinen kiivailu sellaisella tavalla vallinnut uskovaisten keskellä!
”Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja
pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa; ja pitäkää huoli
siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, ’ettei mikään katkeruuden
juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä’, ja monet sen kautta tule
saastutetuiksi…”
Kuinka
voisi syntyä rauha ja sopusointu keskuudessamme, jos perustamme uskomme mitä
erilaisimpiin selityksiin?
”…sillä niissä rabbiinien (nykyistenkin julistajien ja oppineiden) lausunnot liittyvät Raamatun teksteihin,
etenkin Mooseksen kirjoihin, yhtäjaksoisina selityksinä. (!!!)"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti