Jumalan rakennus!

”Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus. Sen Jumalan armon mukaan, joka on minulle annettu, minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa. Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan; mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi. Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?” (1.Kor.3)

Eilen luimme myös:

”Hän on 'se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut.' Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman.” (Apt.4).

Meille käy entistäkin selvemmäksi se, kuinka riippuvaisia me olemme siitä Perustasta, jolle rakennamme! Tänään tahdomme korostaa jokaisen omakohtaista vastuuta osallisena tässä rakennustoiminnassa. Meistä ei kukaan voi kuluttaa kaikkea aikaansa vain piirustuksia tarkkailemalla ja päätänsä hyväksyvästi nyökytellen. Meillä jokaisella on oma tehtävämme tämän suuren rakennusprojektin toteuttamisessa, niin ettemme voi vain seurata muiden tekemisiä ja ikään kuin vain ollen jonkinlaisia esikuvien seuraajia, ilman omakohtaista vastuuntuntoa! Jokaisella meillä on oma vastuualueemme, tehtävämme, olkoonkin se omasta mielestämme vaikka kuinka merkityksetön!

Vääränlainen kiiruhtaminen ja hosuminen ei tule kysymykseenkään. Tehtävämme on omalla tavallaan aina kiireinen, mutta Pääarkkitehdin määrittelemän aikataulun mukaisesti!

”…minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa. Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.”

Veljemme Paavali ei missään suhteessa ollut Pääarkkitehti, vaan hän sai etuoikeuden päästä suunnitteluhuoneeseen ja luomaan silmäyksen rakennuspiirustuksiin, Hengen opastuksella. Siten perustusta ei itse asiassa pannutkaan Paavali, vaan Hän, joka on kaiken Alkuunpanija ja Toteuttaja! Tämä Perustus on todellisuudessa asetettu jo ennen ajan alkua, jumalallisessa ajattomuudessa.

Meillä ei kerta kaikkiaan ole aikaa puuttua toinen toisemme rakentamiseen moittiaksemme ja halveksiaksemme sitä. Paavalin tavoin meidän tulee omalla osuudellamme olla esikuvana ja kehottajana muillekin, sillä kaiken on aikanaan, joskus hyvinkin pian voimiemme hiipuessa ja sydämemme pysähtyessä, koetteleva Korkeampi Voima:

”…niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on.”

Kunpa todella voisimme tiedostaa tehtävämme korkean kutsumuksen ja merkityksen koko maailmankaikkeudessa, niin ettemme ottaisi minkäänlaisia riskejä hamuamalla syliimme puuta, heiniä ja olkia!

”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?”

”Ja taidollisista jotkut kompastuvat, että heidän joukkonsa koeteltaisiin, seulottaisiin ja puhdistettaisiin lopun ajaksi, sillä vielä kestää, ennenkuin määräaika on.” (Dan.11).

”Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät.”(Dan.12).

Varokaamme siis kohottamasta yllemme lippua, jossa ei ole Tuo Yksi ja Ainoa Jeesus-Nimi!