Kaivakaamme Kallioon asti!

”Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon? Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan - minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on. Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle…” (Luuk.6).

Eilinen uutinen Englannista oli jollakin tavoin niin lamaannuttava ja masentava, että kirjoittaminen jäi suorittamatta. Mieleni oli siinä määrin kuohuksissa, ettei pystynyt keskittymään kirjoittamiseen.

Jokin osa sisintäni pystyy jäsentämään melkoisen määrän maailman tapahtumia, mutta joltakin osin koen tulleeni aikaan, jossa osa asioita on mietittävä aivan uudella tavalla. Mikä on minun oma osuuteni kaiken tapahtuvan keskellä ja kuka ylipäätänsä olen? Tämä on kysymys johon jokin itsessäni etsii vastausta. Tietoisuuteni omasta itsestäni on omalla tavallaan aina ollut melkoisen selvä, mutta nyt joudun päivittäin pohtimaan elämäni tarkoitusta ja syvintä olemusta. Juuri mikään elämässäni ei vastaa elämäni aikana syntyneitä odotuksia, joita aina olen pitänyt oikeutettuina ja luonnollisina asioina, Sanan mukaisinakin.

Kaiken kohtaamani on vallannut ja leimannut tietynlainen pinnallisuus, joka hengellisen näkemyksen perusteella alkaa suorastaan masentaa, kun todella ajattelee mitä ajan merkit meille kertovat – suorastaan jylisevät ja karjuvat! Miten omalta kohdaltani vastata tähän huutoon, tapahtumien vyöryyn? Jumala auttakoon minua ryhtymästä spekuloimaan tiedoilla ja ennustuksilla, joista itselläni ei ole minkäänlaista varmuutta! On suorastaan ahdistavaa kuunnella mitä erilaisimpia selityksiä ja tulkintoja, joita korviini kantautuu sellaisiltakin tahoilta, mistä niitä ei odottaisi!

Mikä on tänään elämisemme tarkoitus? Jotenkin tuntuu siltä, ettei suurin osa uskovaisista enää elä omaa elämäänsä, vaan heidän mielensä ja olemuksensa harhailee ja seikkailee kaikessa muussa, mutta ei omassa itsessään! On toki kaikenlaisia profetioita ja tiedon sanoja, mutta voimmeko antaa niille suurtakaan merkitystä omakohtaisen elämämme kustannuksella? Jos jokin profetian julki tuonut henkilö on jossakin kohden osoittautunut luotettavaksi, ei se merkitse kaiken hänen esittämänsä totuudellisuutta. Vihamieliset voimat toimivat juuri tällaisen esikuvan mukaisesti! Ajatelkaamme vain käärmeen toimintaa ja puheita, joiden perusteella kaikki paha tuli tähän maailmaan! Suurin eksytys on aina ollut ja on etenkin tässä ajassa osatotuudessa, joka on aivan kauhistuttava sana! Määrätynlaisen tiedon perusteella nielemme hyttysen sijaan lauman kameleja!

Kuka olen, mikä on elämäni tarkoitus, mihin suuntaan kulkea, mitä valita? Nämä kysymykset on syytä esittää ainakin silloin tällöin kaiken varmuutemmekin keskellä! Mihin perustuu varmuutemme? Olenko turvassa sen perusteella, mitä joku kuulijani minusta sanoo tai ajattelee? Keneen voisin tässä suhteessa luottaa? On vain Yksi, johon voin turvata, ja siksi on aivan turhaa pälyillä ympärilleen, tai edes pilviinkään! Vastaus kaikkeen on tämänpäiväisessä lainauksessamme:

”Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan - minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on. Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle…”

Meidän on kaivettava Kallioon asti selvitäksemme kaikista tämän maailman myrskyistä ja suoranaisista tsunameista! Meillä ei ole mitään muuta suuntaa kuin alaspäin, lävitse kaiken mudan ja saven ja epämääräisen aineksen, pelkäämättä kaivauksemme syvyyttä ja ihmisten mielipiteitä. On pakko sulkea korvansa kaikelta ajan hengen mukaiselta hälyltä ja valhetiedolta. On syytä todella huolehtia siitä, että hengellinen korvamme on avoin vain Hänen puheellensa, jonka luokse olemme tulleet. Hän on vieläkin Hyvä Paimen, jonka äänen saamme tuntea ja luottaa Hänen jakamaansa tietoon.

Mistä keräämme hengellisen ruokamme ja mistä ammennamme hengellisen juomamme?

”…ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.” (1.Kor.10).

Älkäämme missään suhteessa halveksiko sitä armoa, joka meille tarjotaan tässä ajassa! Todellisuutta ei selvemmin voitaisi esittää meille!

”…kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu. Mutta joka kuulee eikä tee, se on miehen kaltainen, joka perustusta panematta rakensi huoneensa maan pinnalle; ja virta syöksähti sitä vastaan, ja heti se sortui, ja sen huoneen kukistuminen oli suuri.”