Herra kääntää kohtalon

”Ja kun Job rukoili ystäväinsä puolesta, käänsi Herra Jobin kohtalon, ja Herra antoi Jobille kaikkea kaksin verroin enemmän, kuin hänellä ennen oli ollut. Ja kaikki hänen veljensä ja sisarensa ja kaikki hänen entiset tuttavansa tulivat hänen tykönsä ja aterioitsivat hänen kanssaan hänen talossansa, ja he surkuttelivat ja lohduttivat häntä kaikesta siitä onnettomuudesta, jonka Herra oli antanut kohdata häntä.” (Job.42).

Olen kaksi kertaa saanut viestin jonkinlaisesta syövästä kehossani. Kummallakaan kertaa en juurikaan menettänyt yöuniani hoitoja odottaessani. Suussa tapahtunut leikkaus oli omalla tavallaan suorastaan kauhistuttava jälkivaikutuksineen ja pitkäaikaisine puremisongelmineen. Siitä olen, Herralle kiitos, selvinnyt ilman uusia komplikaatioita. Mutta nyt joudun todella koviin henkisiin taisteluihin eturauhassyövän uusimisen johdosta. Ei ole yhtään ainoata ihmistä lähelläni, joka osallistuisi jollakin tavoin kamppailuihini. Miksiköhän minun näin pitää ymmärtää mielestäni aivan liian suurta määrää ihmisiä, jotka kokevat samoja asioita yksinäisyydessään? Elämäni on ollut ainakin omasta mielestäni aivan liian täynnä mitä erilaisimpia vaikeuksia, etenkin todella pahasti epäonnistuneen avioliiton johdosta. Toivoa on koko ajan antanut usko paremmasta ihmissuhteesta, mutta nyt joudun tarjoamaan mahdolliselle mielitietylleni invalidisoitunutta kehoani.

Olemme olleet Täyden Evankeliumin asialla koko elämämme ajan, mutta rehellisyyden nimessä täytyy tunnustaa, etten ole todistamassa yhtään ainoaa todellista ja todistettua parantumisihmettä piireissämme! Aikanaan kaiken sekaannuksen keskellä vetosin mahdollisesti ääneen lausuen sanankohtaan:

”Jeesus sanoi hänelle: ’Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!’” (Joh.20)

Teimme Herran kanssa sopimuksen siitä, että minä kuulun niihin, jotka uskovat vaikka eivät näe. En odottaisi ihmeitä ja merkkejä uskoni vakuudeksi, vaan pidän tärkeimpänä sitä, että olen varma kaikesta itseeni tulevasta, että se on Herralta. Kuinka monta kertaa onkaan ääni sisimmässäni alkanut lausetta: ”Herra, emmekö voisi peruuttaa tämän sopimuksen juuri nyt?” Ajatuksen on kuitenkin keskeyttänyt toinen lempeä Ääni, joka on vakuuttanut sopimuksen erinomaisuudesta!

”Ja kun Job rukoili ystäväinsä puolesta, käänsi Herra Jobin kohtalon…”

Enemmän kuin koskaan aikaisemmin elämässä jokin sisimmässäni vetoaa tähän ainoaan toivoomme. Vain yksin Herramme käsissä on kohtalomme ja tiemme. Itse kullakin on omalaatuisensa luonne ja elämä. Mikä on jollekin suurta, on toiselle pientä – ja päinvastoin. Olen juuri nyt tilanteessa, joka omalla tavallaan on kova pala ihmissuhdekouluttajallekin. Jos siis jaksat, muista minua rukouksissasi!