Uskollinen kuolemaan asti…

 ”Tuo esiin sokea kansa, jolla kuitenkin on silmät, ja kuurot, joilla kuitenkin on korvat. Kaikki kansat ovat kokoontuneet yhteen ja kansakunnat tulleet kokoon.” (Jes.43).

Tässä maailmassa ei ole ollut nykyisen kaltaista tilannetta koskaan aikaisemmin, vaikka Saarnaajasta voi saada sellaisen käsityksen, ettei mikään ole uutta tai muuttunutta. Saarnaaja on aivan oikeassa, mutta meidän on nyt ymmärrettävä, että kaikki jo totunnainen on saanut aivan käsittämättömät mittasuhteet! Inhimillinen viisaus on nyt saavuttamassa uuden äärilaitansa, jossa mikään ei tunnut mahdottomalta. Elämme siis aivan selvästi ihmiskunnan kehityksen äärilaidalla. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut mahdollista se, mitä ihminen nyt on saavuttanut, niin hyvässä kuin pahassakin. Vain muutama sekunti lopetettuani kirjoittamiseni, on tekstini luettavissa ympäri maapallon! Lukijat voivat lähettää eteenpäin kirjoituksiani tai suositella niitä tutuilleen, niin että tieto leviää aivan käsittämättömällä tavalla! Kenelle voisit tiedottaa blogistani tänään?

Ns. internet on yhdistänyt koko maailman tavalla, josta ei menneinä aikoina osattu edes haaveilla. Kansat ovat kootut yhteen ja kansakunnat saavat tiedon tapahtuneista asioista sekunneissa, mutta onko saavutettu tilanne jotakin sellaista, mikä palvelisi ihmisen todelliseksi parhaaksi?

”Tuo esiin sokea kansa, jolla kuitenkin on silmät, ja kuurot, joilla kuitenkin on korvat.”

Ihminen on jumalallisella alueella sokeampi kuin koskaan aikaisemmin. Ihmisillä, uskovaisillakin, on korvat ja silmät, mutta mitä he ovat päättäneet kuulla kaiken ylitsepursuavan tietomäärän suhteen? Ihmisen tietomäärä on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että tämä tieto ei enää palvelekaan hänen parhaaksensa, vaan vahingoksensa, koska se sisältää suurimmaksi osaksi materiaalia, jonka alkuperä ei olekaan Korkeudessa, vaan syvyydessä! Kukaan ei ole sen sokeampi kuin ihminen, joka sulkee silmänsä ja väittää ettei aurinko paista! Mutta voidaanko häntä syyttää tyhmyydestä ja ajattelemattomuudesta, kun auringonpaisteen peittävät inhimillisen viisauden synkät myrskypilvet?

Ei ole varmaankaan koskaan ollut vastaavaa aikaa, jolloin olisimme tällaisella tavalla olleet pakotetut soutamaan vastavirtaan, niin pienen tuntuisilla airoilla ja niin voimattomuuden tunteessa! Mitä muutakaan voisimme tehdä sen jälkeen kun Herra Henki on avannut silmämme näkemään ja korvamme kuulemaan! Totisesti, tunteet eivät ole puolellamme, mutta ei Herra koskaan olekaan halunnut tietää mitä tunnemme ja miten selviäisimme helpoimmin kohtaamistamme asioista!

Olemme todellakin melko yksin suuressa ihmisjoukossa, mutta meissä on jotakin, mikä erottaa meidät muista, ilman ansiotamme!

”Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita.' Ja Pergamon seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo hän, jolla on se kaksiteräinen, terävä miekka: Minä tiedän, missä sinä asut: siellä, missä saatanan valtaistuin on; ja sinä pidät minun nimestäni kiinni etkä ole kieltänyt minun uskoani…”(Ilm.2).