Katse irti maasta!

”Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella. Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä. Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa; kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa.” (Kol.3).

Eilen meni koko päivä vieraillessamme Ryttylässä miestenpäivillä. Kaksitoista tuntia kokousta kokouksen perään! Oli kuitenkin suurenmoista tavata toisia uskovaisia sen sijaan että olisin istunut kotona omissa oloissani.

Tulimme takaisin Heinolaan illalla kymmenen maissa ja lähdin pyörällä ajamaan kotiin. Läheisessä mäessä tarkoitukseni oli pysäyttää ja taluttaa mäki ylös. Ajoin kuitenkin liian pitkälle jalkakäytävän reunan yli ja jalkani ei ylettänytkään maahan, vaan lensin nurin. Onneksi ei sattunut pahemmin, mutta ”lankeemukseni” tuntui aika pahalta, koska ylös nouseminen oli melko vaikeaa ja voimatonta. Osatekijänä kaatumiselleni oli selvästikin verenpaineeni, joka hetkittäin, liikkeen muuttuessa, laskee niin paljon, että huimaa muutaman kymmenen sekunnin ajan.

Ongelmaani ei kuulemma ole olemassa lääkitystä, joten rohkenen pyytää esirukousta, ettei vastaavanlainen tilanne johtaisi kovin ikäviin seuraamuksiin.

Meidät saavuttavat ikävät uutiset toinen toisensa perään. Uskovaisina meidän tulee tarkata aikaa, jossa elämme, mutta ei liiaksi kiinnittyä yksittäisiin tapahtumiin. Kaikki kuulemamme ja näkemämme on jo kerrottu meille ennalta Jumalan Sanassa. Juuri nyt pätee erityisellä tavalla varoitus:

”Näin sanoo Herra niitä profeettoja vastaan, jotka eksyttävät minun kansaani, jotka huutavat: ’Rauha!’, kun heidän hampaissaan on purtavaa, mutta julistavat pyhän sodan sille, joka ei anna mitään heidän suuhunsa: Sentähden tulee teille yö, näkyjä vailla, teille tulee pimeys, ennustelua vailla. Aurinko laskee näiltä profeetoilta, ja päivä heiltä pimenee. Näkijät joutuvat häpeään, ja ennustelijat punastuvat. Kaikki he peittävät partansa, sillä Jumalan vastausta ei tule.” (Miika.3).

Miten tämä sanankohta voisi sanoa meille jotakin tässä ajassa, jossa suorastaan koemme kuin hukkuvamme eräänlaiseen ennustusten ja profetioiden tsunamiin? Mutta mitkä julkituodut asiat ovat todella aidosti peräisin Herralta, ja mikä on lainaamamme sanankohdan mukaista ”rauhanjulistusta”. Ei toki Herran tahto aikaamme varten ole riippuvainen julistajien ja profeettojen mielialojen vaihteluista ja muutoksista?

Elämme todellakin ajassa, jossa julistetaan asioita, joilla ei ole mitään tekemistä todellisen Jumalan rauhan kanssa. Itse asiassa jokainen julkituotu seikka, joka ei sataprosenttisesti perustu Jumalan Sanaan ja Hänen tahtoonsa, on väärää rauhanjulistusta!

Moni todellakin kuuluttaa meille, kuka kovempaa, kuka hiljempää, mitä erilaisimpia tulkintoja ja selityksiä. Nämä julistajatkin omalla tavallaan vapisevat ja pelkäävät tulevaa, avaten sisimpänsä mitä erilaisimmille henkivalloille, uskoen kuitenkin olevansa Korkeimman asialla.

Miksi kaiken ennustustsunamin suorastaan hukuttavassa voimassa emme voi nähdä Jumalan tahdon tapahtumista?

”…sillä Jumalan vastausta ei tule.”

Kuinka voisi Jumala vastata johonkin sellaiseen, minkä kanssa Hänellä ei ole mitään tekemistä! Jatkakaamme tästä, jos Herra suo. Mieti asiaa!