Kiitollisuudesta

Heräsin aamulla melko lailla allapäin. Kun sitten tuli aamuhartaus, teki se minuun todella suuren vaikutuksen. Puhujana oli hengityslaitteeseen sidottu mies, jonka ääni selvästi vaikeutui laitteen johdosta.

 Mieleni kohosi ennen uutisia monta astetta korkeammalle suuresta kiitollisuudesta Herraani kohtaan. Tämä mies kiitti Herraa omasta tilastaan huolimatta, ja minä sain hävetä omaa asennettani, johon en pitkään aikaan ole ollut tyytyväinen.

Aikanaan 80-luvun lopulla minulla todettiin ikääni nähden todella vakava uniapnea. Minulla saattoi olla lähes sata hengityskatkosta yhden yön aikana. Olin päivisin todella väsynyt ja suorastaan uupunut, vaikka tai koska nukuin 12-15 tuntia vuorokaudessa. Saamani hengityslaite vähensi unen tarpeen heti alusta pitäen noin kuuteen tuntiin. Elämäni muuttui siis kerrasta niin paljon että koko persoonallisuuteni muuttui!

Erikoista oli se, että monet tuttavani suhtautuivat hengityslaitteeseeni suorastaan pilkallisesti, mukaan lukien sen aikainen merkittävin hengellinen johtaja, joka vastustajieni kertomusten perusteella läsnäollessani melkein nauroi laitteesta riippuvaisuudelleni. Hän ei kertaakaan kysynyt itseltäni laitteen taustaa, vaan kuunteli vastustajieni pilkallisia asenteita. Hän antoi ymmärtää minulla olevan puutetta uskonasenteessani, sanoen jopa, ettei minulla olisi allergioita jos en ajattelisi niitä!

Voin siis hyvällä omalla tunnolla sanoa ymmärtäväni niitä sairaita ihmisiä, jotka kokevat tulevansa väärin ymmärretyiksi ilman mitään järkeen käypää syytä. Joka ei sitä ole itse kokenut, ei voi ymmärtää kuinka kiusallista on olla sidottu johonkin laitteeseen, vaikkakin vain öisin! Aamuhartauden pitänyt mies on sidottu laitteeseensa kokoaikaisesti, ja siksi meidän tulee kaiken keskellä ajatella positiivisia ajatuksia.

On täysin oikein tiedostaa kaikki negatiivinen ja vääristynyt, niin omalla kohdallamme kuin yleisestikin. Meidän ilomme ja onnemme on riippuvainen hyvin monista asioista, jotka joskus tuntuvat olevan hyvin kaukanakin. Olisi väärin kieltää tietynlainen kaihomielemme ja suoranainen murheemmekin hengellisen tilanteen johdosta. Usea meistä on ripustanut kanteleensa pajuihin vieraalla maalla, ollen kykenemätön laulamaan iloisia lauluja. En kaikesta huolimatta osaa kehottaa ketään iloitsemaan sairauksistaan, vaan ajattelemaan sitä mitä Herramme meille on lahjoittanut, vaikka emme näe läheskään kaikkea. Iloitkaamme siitä, että meidän maljamme on puolillaan, eikä puolityhjä!

Iloitsen siitä, että merkittävä leikkaus vapautti minut aikanaan hengityslaitteestani. Iloitsen siitä, että alaleuassani ollut syöpä saatiin poistettua, ja nytkin kytevä toinen syöpä on lievää laatua. Mutta olen samalla murheellinen ihmisten asenteiden johdosta, koska jo usein mainitsemani asenne on entistä suuremmassa määrin valtaamassa alaa ihmisten mielissä. Ihminen lisääntyvässä määrin, kaikin mahdollisin keinoin, pakenee olemuksessaan, itsekin sitä käsittämättä, ajatusta kuolemasta, vanhenemisesta ja sairaudesta. Siksi sairautemme ja ongelmamme eivät kosketa läheisiämmekään odottamallamme tavalla. Me jäämme entistä enemmän vaille sääliä, myötätuntoa ja sellaista läheisyyttä, jota kaipaamme.

Kaikesta huolimatta meidän Herramme ei ole muuttunut eikä muutu milloinkaan! Jos kerran emme saa lohtuamme ihmisiltä edes seurakunnassa, tulee meidän etsiä sitä kahdenkeskisessä hartaudessa ja hiljaisuudessa Herramme kanssa. Hän on täysin tietoinen kaiken kohtaamamme suhteen, eikä ole tietämätön ongelmistamme, vaikka joskus siltä tuntuisi. Ehkä välttyisimme joiltakin asioilta, jos emme soisi niille niin paljon tilaa ajatuksissamme. Liiallinen määrä negatiivisia ajatuksia vaikuttaa koko olemukseemme, siirtyen jossakin vaiheessa kehoommekin. Negatiiviset ajatuksemme muodostavat mitä erilaisimpia haitallisia aineita kehoomme, eli henkiset ongelmamme kehollistuvat! Olen kokenut sen vuosikymmenien aikana niin itsessäni kuin lukuisissa lähimmäisissäni.

Tiedostakaamme siis kaikki tarvittavat asiat oikealla tavalla! Suokoon Herra meille jokaiselle aidon henkien erottamisen armolahjan, niin että kykenemme erottamaan hyvän pahasta. Lokeroikaamme kaikki oikeille paikoilleen, ajatellen kuitenkin enemmän hyvää vaikutusta tuovia asioita!