Herra koettelee meitä! 2

”…sillä Herra, teidän Jumalanne, ainoastaan koettelee teitä tietääksensä, rakastatteko Herraa, teidän Jumalaanne, kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne. Seuratkaa Herraa, teidän Jumalaanne, häntä peljätkää ja pitäkää hänen käskynsä, häntä kuulkaa, häntä palvelkaa ja hänessä kiinni riippukaa.” (5.Moos.13).

”Mitähän pahaa olen tehnyt, kun joudun kokemaan niin suuren määrän vastoinkäymisiä?”, on hyvinkin monen vilpittömän jumalanlapsen kysymys. Tunnemme Jumalaamme surullisen, todella surullisen huonosti! Hän oman Sanansa mukaisesti rakastaa koetella omiansa, koska nimenomaan koettelemusten kautta tapahtuu oikeastaan kaikki todellinen hengellinen kasvu. Ihminen yleensä ottaen oppii elämässään enemmän epäonnistumisten kuin onnistumisten kautta. Selvitäksemme kaikesta kokemastamme on meidän jumalanlapsina päästävä käsittämään mitä tarkoittaa Sanaan tallennettu ajatus:

”Ja te näette jälleen, mikä on ero vanhurskaan ja jumalattoman välillä, sen välillä, joka palvelee Jumalaa, ja sen, joka ei häntä palvele.” (Mal.3).

Jos emme itse osaisikaan nähdä tätä eroa ensisilmäyksellä, saamme kokea Jumalan Hengen lähestyvän meitä vakuuttaakseen meidät tästä erosta, joka merkitsee tietyillä alueilla aivan eri maailmassa elämistä! (Älkäämme unohtako Jobia!) Mikä on omalla tavallaan suurin ero Jumalan Maailman ja maallisen maailman, ihmismaailman välillä? Ketä ja mitä tämä maailma arvostaa ja kunnioittaa? Ylitse kaiken näyttää ulottuvan ihmisen tarve tulla viihdytetyksi, koska pahinta hänen tietoisuudessaan ja osin alitajunnassaankin on kyllästyminen, tympääntyminen! Tämä maailma rakastaa ensisijaisesti kaikkia ja kaikkea, mikä sitä viihdyttää ja saa sen unohtamaan kaiken surullisen ja epämieluisen, lähes hinnalla millä tahansa! Kuinka toisenlainen onkaan Jumalan Valtakunta, Jumalan Maailma!

Jumala ei ole koskaan pyrkinyt huvittamaan ja viihdyttämään tämän maailman menon mukaisesti!

”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.” (Joh.14).

Kaikella Jumalamme tarjoamalla ja meille antamalla on iankaikkisen Rakkauden pohjalla lepäävä loppumaton tarkoitus. Siten Herra voi kaiken Totuuden mukaisesti vakuuttaa meille:

”Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.”

Tämän maailman meno ja päämäärät ovat täysin vieraita Hengelliselle Maailmalle, ja jossakin mielessä pelko on useimmiten suurin kantava ja kannustava voima ihmisten elämässä siihen asti kuin he kohtaavat Elämän Todellisuuden.

”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa. Mutta pitäkää vaari itsestänne…” (Luuk.21).

Jumalamme siis rakastaa koetella meitä saadaksensa meidät kokonaisvaltaisesti Sanansa pohjalle, millä ei tunneta pelkoa!

”Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.” (1.Joh.4).

Kuinka erilainen onkaan Jumalan Maailma, johon Hän haluaa juurruttaa meidät koettelemuksilla! Ihmisen suuri pelko luonnollisessa tilassaan on ihmisten arvostuksen ja kunnioittamisen kadottamisen pelko! Mutta kuinka pettävä onkaan maailman osoittama rakkaus! Sen tulisi olla meille itsestään selvää, mutta koska se ei ole sitä, joudumme monenlaisiin koettelemuksiin ja itsellemme tarpeellisiin selvittelyihin, Jumalan Rakkauden johdosta!

”Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa. Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: 'Ei ole palvelija herraansa suurempi…” (Joh.15).