Ojentautukaamme rohkeudella!

”Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. Sillä sen kautta saivat vanhat todistuksen.” (Hebr.11).

Kautta aikojen on tätä sanankohtaa lainattu todella innoituksella ja suurella ilolla. ”Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan!” Tämän ajatuksen lopussa ei ole piste, vaan pilkku! Miksi jälkimmäinen osa on jäänyt niin vähälle huomiolle? Mitä tarkoittaa ojentautuminen? Se ei ole mikään muutamalla lauseella esitettävä asia, emmekä yritäkään selittää sitä laajemmalti. Uskon sen kuitenkin merkitsevän uskon mukanaan tuomaa elämänmuutosta, katumusta, parannusta ja jopa aivan uudenlaista elämää!

Lakihenkinen opetus ja julistus, karttakepin voimalla omientuntojen kolkuttaminen on kai suuresti syynä siihen, että moni aivan luonnostaan pyrkii ohittamaan tiettyjä sanankohtia, ei niiden todellisen sisällön, vaan väärähenkisen painostamisen johdosta. Meidät on kutsuttu ja asetettu Uudelle Tielle, Uuteen Elämään, joka ei suinkaan merkitse ristin kantamisesta huolimatta kaiken hyvän ja onnellisen menettämistä! Siksi aikanaan selvästi tuotiin esiin ne asiat, joita Uuden Liiton uskovaisten tulee noudattaa:

”Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät: että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin.” (Apt.15).

Samaan asiaan viitataan neljään eri kertaan! Jotakin vastaavaa tarvitsemme tänäkin päivänä yhteispäätöksellä, koskapa yhä vielä pätee:

”Heillä on intoa teidän hyväksenne, mutta ei oikeata; vaan he tahtovat eristää teidät, että teillä olisi intoa heidän hyväksensä.” (Gal.4).

Tätä ei voida saavuttaa puhtaalla Evankeliumin julistuksella, vaan tarvitaan erikoiskorostuksia, mihin ei Herramme esikuvan mukaisesti kukaan aito julistaja syyllisty!

Olkoon sitten kysymys menestysteologiasta tai lakihenkisestä toiminnasta, kumpikin antaa ihmisille väärän käsityksen Jumalamme tahdosta ja todellisesta olemuksesta. Kumpikin on vaarassa joutua Sanasta pois ottamisen tai lisäämisen tuomion alle! Ainoastaan aito, Jumalan Hengen mukainen Sanan julkituominen saa ihmisen itsensä, vapaaehtoisesti, etsimään muutosta elämäänsä. Jumalamme suorastaan halajaa tehdä hyvää omillensa!

”Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat. Herra Sebaot, autuas se ihminen, joka sinuun turvaa!” (Ps.84).

”Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.” (Room.8).

Tässä jo toinen sanankohta, jonka loppuosa on aina jäänyt melko tavalla huomioimatta! Meidän ei tule olla vain kutsuttuja, vaan myös valittuja, jotta tämä lupaus voisi toteutua kohdallamme!

Ojentautukaamme siis rohkeudella JUMALAN SANAN MUKAAN!

”Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa! Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu. Nuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.” (Ps.34).