Vaeltakaamme Sanassa!

Maallisessa elämässä pätevät omat lakinsa ja tottumuksensa. Hengellisessä elämässä on aivan erikoinen laki, jota haluaisin korostaa tänä päivänä. Maallinen ”kirppu” voi ponnistaa Raamatun kannelta useammankin kerran pitäytymättä silti millään tavoin sen sisältöön. Mutta hengellinen elämä ei pompi eikä hyppele siellä täällä, vaan se kulkee omia polkujaan ja punaista lankaa pitkin.

”Näin on Herra sanonut: ’Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja, kysykää, mikä on hyvä tie, ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sieluillenne…’” (Jes.6)

Vihollinen lainasi erämaassa Raamatun tekstejä Herrallemme, mutta väärässä hengessä ja petos mielessään. Herramme tiesi mitä todella on kirjoitettu ja missä tarkoituksessa. Niinpä Hän ei alkanut väittelemään vastustajansa kanssa, vaan vetosi siihen, mitä myöskin oli kirjoitettu! Eikö Hän, joka Itse oli lihaksi tullut Sana, tietäisi mitä on kirjoitettu, koska Hän Itse oli kaiken täyttymys! Kun kerran olemme uudestisyntyneet ja tulleet aitoon perhesuhteeseen Hänen kanssaan, on meissä samat ominaisuudet Hänen kanssaan. Meille ei totisesti riitä viipyminen hienoimmankaan Biblian kannella, vaan me hengessämme vaellamme sen sisällä elävinä olemuksina, ei hypellen, vaan suorastaan uiden, etsiessämme lisää valoa jo kohtaamiimme totuuksiin.

Jumalan Sana on todellakin oma selittäjänsä! Kaikki todelliset Jumalan lähettämät profeetat puhuivat jatkuvuudessa, täydellisessä sopusoinnussa toistensa kanssa, sillä he olivat Jumalan Hengen johdatuksessa, eivätkä puhuneet mitään omasta mielestään lähtien. He olivat nimensä mukaisesti Jumalan profeettoja. Jumalan mies on Jumalan mies vain toimiessaan Lähettäjänsä tahdossa. Kukaan meistä ei ole mitään ilman Jumalaa, kuten ilmaisu Jumalan lapsikin merkitsee. Me emme todellakaan ole kirppuja, jotka pomppivat sinne tänne omien mielijohteidensa perusteella! Jonkin sanankohdan aikaansaadessa kysymyksiä mielessämme, emme avaa jotakin selitysteosta, vaan ehkä hakusanakirjan, josta löydämme aiheeseen liittyviä muita kohtia. Me vaellamme meille niin rakkaaksi tulleen Sanan sisällä, sen Hengessä kirjoitetussa Elämän virrassa!

Aikanaan vuosikymmeniä sitten puoliunessa alkoi kaksi sanankohtaa polttaa mieltäni, ja heti herättyäni koin tarpeelliseksi tutkia niitä. Mutta missä olivat nuo kohdat, sitä en todellakaan voinut tietää. Olin jo ottamassa esiin hakusanakirjaa, kun sisimmässäni kaikui voimakas kehotus vain avata Raamattuni. Se aukesi heti toisen lauseen kohdalta! Mieleni oli osittain kiihtynyt tapahtuman johdosta ja kiitollisena luin asiayhteyden, alkaen kai jo kirjoittaa muistiin jotakin. Mutta hetken kuluttua mieleeni palasi toinen kohta, ja nyt katsoin aiheelliseksi ottaa käteeni hakusanakirjan. Mutta jälleen kerran sisäinen kehotus käski vain avaamaan Raamattuni uudelleen. Epäröivin mielin tartuin siihen ja avasin siitä mihin sormeni osuivat. Siinä oli silmieni edessä tuo toinen kohta! Käteni pyrkivät vapisemaan vieläkin kirjoittaessani tästä kokemuksesta!

Vaeltakaamme siis Sanassa juuri tässä myöhäisessä hetkessä!

”Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen. Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti. Minä olen kaikkia opettajiani taitavampi, sillä minä tutkistelen sinun todistuksiasi. Minä olen ymmärtäväisempi kuin vanhat, sillä minä otan vaarin sinun asetuksistasi. Minä pidätän jalkani kaikilta pahoilta teiltä, noudattaakseni sinun sanaasi. Minä en poikkea sinun oikeuksistasi, sillä sinä neuvot minua. Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani. Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä. Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.” (Ps.119:97-105).

Siis takaisin koko Raamattuun!