Hengellisistä pompuista

Kuuntelin juuri aamuhartauden, jossa korkeasti oppinut pappismies todisteli Raamatulla tiettyä kirkon käsitystä. Hämmästykseni oli melko suuri ja ajatuksiini tuli jälleen kerran kirppu, joka ponnistaa Raamatun päältä ja uskoo olevansa sen perusteella raamatullinen ja oikeaoppinen. Samalla joudun ajattelemaan aikanaan käsiini saamaani noin kaksi senttiä paksua kirjaa, jossa todistetaan yksiselitteisesti, että käytännöllisesti katsoen kaikki Raamatussa mainittu viini oli alkoholitonta rypälemehua! Israelin kansan vaellus erämaassa ei siis ollut ainoa suurempi ihme, jos kerran kautta aikojen noissa lämpötiloissa mehu säilyi pilaantumattomana!

Ihmisillä on kautta aikojen ollut suorastaan suunnaton tarve todistella tiettyjä asioita Raamatulla. Kysymys ei kuitenkaan ole raamatullisuudesta, vaan kapeasta näkökentästä, jossa halutut asiat loistavat kirkkaina ja silmälaput peittävät suurimman osan kirjoitetusta! Ihminen on siis valitsemallaan tavalla fanaattinen oman käsityksensä seuraaja, mielen täyttäessä juuri tietynsuuntaiset ajatukset, jotka ajan mittaan valtaavat koko ajattelumaailman ja jopa koko ihmisen olemuksen. Valittu päämäärä on ainoa mikä merkitsee, riippumatta koko ympärillä vallitsevasta maailmasta ja muista näkemyksistä. Täten ihminen ajan mittaan tulee yksittäiseksi auktoriteetiksi, joka vertaa itseään itseensä ja mittaa itseään itsellään. Erilaiset pinttymään liittyvät näkemyssektorit, oman auktoriteetin perusteella määritellyt, tulevat ratkaisevaan merkitykseen. Kaikki jotakin muuta ajattelevat ja esittävät ovat tavalla tai toisella väärässä ja jopa hyvän asian vihamiehiä!

Kirppu on siis ponkaissut raamatulliselta pohjalta, mutta hypyn pituudesta riippuen kaikella nyt asiaan liittyvällä ei ole mitään muuta kosketusta alkuperäiseen kuin ilmavirran mukanaan viemä hypyn jättämä ilmaura! Tarve todistaa jotakin perustuu siis tästä lähtien vain johonkin innoitukseen, joka saattaa alkuperässään olla hyväkin, mutta tuloksella on vain vaikutus, joka on kautta kirkkohistorian johtanut lukemattomien eri uskonsuutien ja ryhmittymien syntymiseen. Seuraajia voi olla tuhansiakin, mutta usein varsinainen jäsenkunta sisältää vain hypyn suorittaneen ”kirpun” persoonan!

Olen eräässä suhteessa ainutlaatuinen esimerkki eräänlaisesta ”kirpusta”, joka pomppii sinne tänne tietynlaisissa olosuhteissa. Tajuan erityisen selvästi esittämäni ajatusmaailman oman kokemuksen perusteella. Olen ajatusmaailmaltani hyvin rajattu hyvin rajatuissa olosuhteissa! Olen nimittäin jo noin kuuden vuoden ajan käynyt valitsemissani kaupoissa ruokaostoksilla ja osaltaan fanaattisesti katsellut hyllyjä ja kylmätiskejä eräänlaiset hevosen vauhkolaput silmilläni. Useimmiten näen ainoastaan keltaista tai punaista, en muita värejä! Näin jo kuuden vuoden ajan! Fanaattista, eikö vain? Ei oikeastaan! Kun käyn tarpeeksi usein tarpeeksi monessa kaupassa, valiten kärryyni vain alennustuotteita, syön kotonani päivittäin melko monipuolisesti ja ravitsevasti, pakastearkun avulla! Iloa tuottavat vielä syömävaiheessakin kirkkaanväriset, kaupassa kaiken mielenkiintoni vieneet laput: tästä kassalla –50%, tästä –30%!

Olen siis ruokakaupassa kuin kirkollinen oppinut, joka vuosikausien ajan näkee vain haluamansa ja hyväksymänsä asiat, jättäen omaan arvoonsa suurimman osan tarjolla olevista asioista. Ehkä panen merkille erityisen halvat päivän tarjoukset, mutta kaikki muu jää huomioni ulkopuolelle. En taida olla kovin tyhmä, kun siten voin pitää auton, minimieläkkeestäni riippumatta!