”Mutta
meidän, vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia, eikä elää itsellemme
mieliksi. Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että
hän rakentuisi. Sillä ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi, vaan niinkuin
kirjoitettu on: ’Niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet
minuun’. Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille
opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi
toivo. Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että
olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan, niin että
te yksimielisesti ja yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja meidän Herramme
Jeesuksen Kristuksen isää. Hoivatkaa sentähden toinen toistanne, niinkuin
Kristuskin on teidät hoivaansa ottanut Jumalan kunniaksi.” (Room.15).
’Niiden
herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun’.
Me emme voi olla välinpitämättömiä sen suhteen, mitä
toisillemme tapahtuu. Kaikesta maallistumisesta ja huonosta kehityksestä
huolimatta on olemassa ja entisessä voimassaan aito Jumalan Seurakunta, jossa
jokainen aito jäsen tuntee sydämessään tuskaa kaiken näkemänsä kehityksen
johdosta. Kaikki hyökkäykset hengellisyyttä vastaan satuttavat jokaista
jumalanlasta ja Jumalan asiaa. Jumalan pilkkaaminen ei ole mikään irrallinen ja
meistä kaukainen asia, vaan se satuttaa meitä, samoin kuin mikä tahansa
hyökkäys sananjulistusta ja – julistajaa vastaan. Poliisin puuttuminen hengelliseen
toimintaan tuo häpeää koko kristilliselle asialle.
En voi olla ajattelematta muutamaa tapahtumaa
kristillisyyden alkuajoilta. Mieltäni liikuttaa erikoisesti tilanne, jossa tuli
puheeksi temppelivero. Herramme näkee jumalallisessa viisaudessaan tarpeelliseksi
ihmeen, joka kertoo meille meidän läheisestä suhteestamme Häneen ja aitoihin
hengellisiin asioihin. En ikinä unohda Hänen sanojaan:
”Ota sitten
ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna
heille minun puolestani ja omasta puolestasi.” (Matt.17).
Voi kuinka kaipaankaan enemmän tällaisia tilanteita,
joissa yhdessä Herrani kanssa teemme jotakin!
Herra selvästi haluaa toimia kanssamme tässäkin
ajassa. Siitä kertoo erikoisella tavalla yksi yhteinen julistus:
”Sillä Pyhä
Henki ja me olemme nähneet hyväksi…” (Apt.15)
Mietipä tosissasi näitä asioita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti