Kuin tuuli

”Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta. Ja te myös todistatte, sillä te olette alusta asti olleet minun kanssani.” (Joh.15).

Me olemme koko kristillisen elämän ajan kuulleet puhuttavan todistamisesta. Pyhän Hengen osuus tuntuu olevan itsestään selvä, mutta kuka on ollut kuulemassa ja näkemässä tämän todistuksen? Ajoittain on tapahtunut todella erikoisia asioita, mutta yleensä tämä toiminta on tapahtunut inhimillisten välikappaleiden kautta. Pyhä Henki ei niinkään ole kuin irrallinen tuuli jossakin kaukana ja etäisenä, vaan kohdistuu Sanan todistuksen mukaisesti yksittäisiin ihmisiin tai ihmisryhmiin. Jos emme ole päässeet läheisiksi Herran kanssa, jää koko asia meille hyvin arvoitukselliseksi.

Helluntaina Pyhä Henki lankesi opetuslasten ylle tuulena ja tulena, eli Hänellä oli selvä kohde. Samoin on aina ollut ja on oleva, ja tämän Hengen omistaminen, tai paremminkin Hänen omistaessaan meidät, on edellytys todelliselle lapseudelle. Pyhän Hengen olemuksen ymmärtäminen on äärimmäisen tärkeätä, eli Häntä ei ole tarkoitettu jonkinlaiseksi käskettäväksi voimaksi, jota ihminen hallitsisi. Montako kohtaa muuten löydät Raamatusta, jossa joku puhuttelee Pyhää Henkeä? Lukuisissa kokouksissa ikään kuin käsketään Häntä tekemään sitä ja tätä. Löytyykö sille kuitenkaan mitään raamatullista perustaa?

”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä. Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt.” (Joh.3).

”Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät…” (Apt.15).

”Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat, vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme, sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut - sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet - vaan, niinkuin kirjoitettu on: ’mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat’. Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin. Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki. Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.” (1.Kor.2)

Millainen on jokainen Hengestä syntynyt?

”Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt.”

Mieti nyt joulunaikana millainen olet sinä ja millainen olen minä taivaallisen todellisuuden mukaan. Kuka voi määritellä meitä ja meidän elämäämme, jos kerran edellä olevat lainaukset ovat totta meidän kohdallamme? Millainen on suhteemme taivaallisiin asioihin, jos kerran on mahdollista tehdä päätöksiä yhdessä Pyhän Hengen kanssa? Sitä ennen tarvitsemme jotakin, mutta mitä? Ainakin meidän tulee tulla Hänen opettamiksensa, koska hengelliset on selitettävä hengellisesti!