Jobin ”auttajat”

”Katso, me ylistämme autuaiksi niitä, jotka ovat kestäneet; Jobin kärsivällisyyden te olette kuulleet, ja lopun, jonka Herra antaa, te olette nähneet. Sillä Herra on laupias ja armahtavainen.” (Jaak.5)

Jumalan Sanasta käy selvästi ilmi, ettei kukaan veljemme ja sisaremme ole päässyt tämän elämän lävitse helpolla. Siitä todisteena esimerkki Jobista, joka kautta aikojen on ollut kuva taisteluista, joihin jotkut joutuvat itselleen ja toisillekin käsittämättömistä syistä. Job oli kaikesta huolimatta kärsivällinen. Lainauksemme haluaa kiinnittää huomiomme siihen, mikä oli lopputulos kaikelle koettelemukselle. Näin on meidän jokaisen elämässä, niin ettei suurin merkitys ole matkan varrella olevalla, vaan loppu kruunataan.

Monet pitävät selvänä sen, että he joutuvat kokemaan ikäviäkin aikoja jo pelkän uskonsa tähden, mutta ongelma ei tunnukaan olevan itse vaikeuksissa, vaan niiden pituudessa, kestossa. Kaiken on jotenkin voinut ymmärtää eiliseen asti, mutta miksi sama jatkuu vielä tänäänkin? Eikö Herra jo voisi muuttaa kaiken ja tehdä lopun murhetta tuottavasta asiasta?

 Mikä oli Jobin merkittävin ongelma? Kaikki oli jotakuinkin hallinnassa niin kauan kuin ympärillä istuvat lohduttajat vain olivat läsnä, mutta ahdistus alkoi samalla hetkellä kun ensimmäinen näistä avasi suunsa ja alkoi tuoda esiin näkemyksiään Jobin kohtalosta ja mahdollisista kaiken taakse kätkeytyvistä syistä. Olihan itsestään selvää, että kaikelle täytyi olla jokin syy, laiminlyönti, väärä asenne, jne. Kun nämä asiat saataisiin oikealla tavalla kaivettua esiin, voisivat ympärillä istuvat omien kokemuksiensa perusteella ratkaista tämän tilanteen. Job ympäröitiin nyt asiantuntemuksella ja mittavalla hengellisyydellä, jota tämä seuraavien kommenttiensa perusteella ei ymmärtänyt arvostaa!

Mikä siis todellisuudessa tekee suurimman osan elämäämme tavalla tai toisella vaikeaksi? On helppo kiinnittää huomio johonkin sairauteen, ongelmaan, vaikeuteen. Kun ajattelee mennyttä elämää niin omalla kuin muidenkin kohdalla, niin mitä on selvimmin jäänyt mieleen erinäisistä tilanteista? Ongelmat ovat olleet ongelmia, mutta miksi eivät ne itsessään ole niin selvästi jääneet mieleen, vaan enemmänkin eri ihmisten asioihin puuttuminen! Eli siis mieleen ovat jääneet eri ongelmissa luoksemme rientäneet ja joskus suorastaan rynnänneet lohduttajat ja neuvojat. Mihin perustui pulmamme, oliko se vain kohdallemme sattunut, vai olimmeko itse aiheuttaneet sen saapumisen? Lohduttajien ja neuvojien innokkuus riippui suuresti asemastamme hengellisen elämän piirissä. Jos olimme johtavassa asemassa, into suorastaan loisti ”apuun” rientäjien silmistä, ja sitäkin suuremmalla varmuudella kaivettiin esiin mahdollista syytä elämästämme, eli meidän oli täytynyt tehdä jokin paha virhe koska olimme sellaiseen tilaan joutuneet.

Taidamme kirjoittaa tästä aiheesta enemmänkin, mutta vasta joulun jälkeen. Miettikäämme asiaa ja palauttakaamme mieleemme jälleen kerran nimenomaan tässä asiayhteydessä Herramme sanat:

Ihmisen on tehtävä tiliä jokaisesta turhasta sanasta.

Mitä te olette tehneet yhdelle…