Valvokaa siis joka aika!

”Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä.” (Luuk.21).

Mitä tarkoittaa valvominen joka aika? Olen nukkunut muutaman yön melko levottomasti, eikä aamulla herääminen ole ollut kovinkaan mieleinen asia. Olen siis valvonut silloin kun olisi tullut nukkua! Lainauksemme ei varmaankaan tarkoita tätä, koska Herramme on tarkoittanut meille yöunenkin.

”Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo. Turhaan te nousette varhain ja myöhään menette levolle ja syötte leipänne murheella: yhtä hyvin hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa.” (Ps.127).

Ihmisinä me tarvitsemme tietyn määrän unta pysyäksemme terveinä ja voimissamme, joita tarvitsemme päivittäiseen elämiseen ja valvomiseen. Unen vähentäminen ei siis ole ratkaisu kysymyksiimme, ja jotkin tutkimukset paljastavat, että nykyisin suuri osa ihmisistä nukkuu liian vähän ja sairastuu sen johdosta tavalla tai toisella. Tästä ei siis lainauksemme puhu, ja ratkaiseva merkitys onkin sanoilla:

”Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on…”

”Että saisitte voimaa paetaksenne kaikkea tätä, mikä tuleva on!” Raamatullinen valvominen perustuu niin suureen määrään tekijöitä, etteivät ne meille aivan heti ja itsestään paljastu! Tarvitaan siis rukousta! Jos inhimillisesti ajatellen valvomme liikaa, tulemme voimattomiksi ja tokkuraisiksi, mutta nyt meitä vakavasti kehotetaan valvomaan joka aika, etenkin tässä myöhäistäkin myöhäisemmässä hetkessä, jotta… ”Saisimme voimaa!”

Ajan merkit saavat aikaan ennen näkemättömän kaipauksen, jonka veljemme Paavali tuo esiin jo pari tuhatta vuotta sitten:

”…halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa, sillä se olisi monin verroin parempi…” (Fil.1).

Emme kuitenkaan voi mitään sille, että Jumalamme on nähnyt hyväksi asettaa meidät juuri tähän pahaan aikaan, mutta tahtomme pois pääsemiseksi ei saa perustua vaikeuksien pakenemiseen, vaan rakkauteemme Herraamme kohtaan. Hän on nähnyt hyväksi pitää meiltä salassa suuren määrän asioita, jotka niin mielellämme haluaisimme tietää päästäksemme vähemmällä ja selvitäksemme haasteista, jotka pakottavat meidät ”valvomaan ja rukoilemaan” läpäistäksemme ne! Emmekö todellisuudessa olisikin suunnitellut kaiken aivan toisella tapaa? Tuloksena olisi selvääkin selvemmin ollut tilanne, jossa olisimme kaiken tapahtuvan keskellä vetäneet peiton päämme ylitse ja vaipuneet aina vain syvempään uneen. Mutta nyt kuuluu äänekkään pasuunan lailla herätyshuuto:

”Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys. Ja tehkää tämä, koska tunnette tämän ajan, että jo on hetki teidän unesta nousta; sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme. Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä. Pankaamme sentähden pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin. Vaeltakaamme säädyllisesti, niinkuin päivällä…” (Room.13).

”Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä yövartiolla varas tulee, totta hän valvoisi, eikä sallisi taloonsa murtauduttavan. Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.  Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija…” (Matt.24).

Vääränlainen uni on pahaakin pahempi rosvo, joka nukkuessamme saa meidät kulkemaan tärkeääkin tärkeämpien asioiden ja tilaisuuksien ohitse!

”Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni: Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin, niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.” (Snl.24)

Hengellinenkin köyhyys!