Miksi pilvi ei liiku?

”Niin oli aina: pilvi peitti sen päivällä ja tulenhohde yöllä. Ja niin usein kuin pilvi kohosi majan päältä, lähtivät israelilaiset liikkeelle; ja mihin pilvi laskeutui, siihen israelilaiset leiriytyivät. Herran käskyn mukaan israelilaiset lähtivät liikkeelle, ja Herran käskyn mukaan israelilaiset leiriytyivät. He olivat leiriytyneinä, niin kauan kuin pilvi pysyi asumuksen päällä. Ja kun pilvi viipyi asumuksen päällä useampia päiviä, noudattivat israelilaiset, mitä Herra oli käskenyt heidän noudattaa, eivätkä lähteneet liikkeelle. Mutta joskus pilvi viipyi asumuksen päällä vain muutamia päiviä; silloinkin he Herran käskyn mukaan olivat leiriytyneinä ja lähtivät Herran käskyn mukaan liikkeelle…” (4.Moos.9).

Oikeastaan aina kun selvästi tunnen, ettei sisimpäni saa innoitusta kirjoittamiseen, tulee tämä sanankohta mieleeni. Halu minulla olisi kirjoittaa vaikka joka päivä useampaankin kertaan, mutta ei selvästikään ole kysymys minun päätöksistäni tai tahdostani!

Kaikella on oma tarkoituksensa, eivätkä päivämme ole todellisuudessa riippuvaisia joistakin meidän ajattelemistamme seikoista. Mistä tulee tunne tarpeettomuudesta niinä päivinä, kun tekstiä ei kerta kaikkiaan synny?

Enkö ole aivan sama persoona, kirjoitan tai en kirjoita? Tekstejä on blogissani reilusti yli kahdeksansataa, ja koen selvästi, että tärkeimmät asiat sisältyvät vanhoille sivuille. Eikö ole siten selvintä lukea niitä niinä päivinä, kun en kirjoita uutta?

Olen lähettänyt halukkaille (kotimaassa) tekstejä paperille tulostettuna. Jotkut ovat harmitelleet sitä, ettei niissä ole päivämääriä. Niiden lisääminen on melkoinen lisätyö, mutta jokainen saa selville tekstin päivämäärän naputtelemalla sen otsikon blogini oikeassa yläkulmassa olevaan hakuruutuun.

Elämämme ei siis ole sidottu joihinkin inhimillisiin asioihin, vaan:

”…noudattivat israelilaiset, mitä Herra oli käskenyt heidän noudattaa, eivätkä lähteneet liikkeelle.”

Meidän tehtävämme on noudattaa kaikkea Herralta kuulemaamme, riippumatta kunkin päivän olosuhteista.