”Mutta te - teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niinkuin hänen voitelunsa opettaa teitä kaikessa, niin se opetus on myös totta eikä ole valhetta; ja niinkuin se on opettanut teitä, niin pysykää hänessä. Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkoitettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan.” (1.Joh.2).
Me emme voi pysyä
lapsina ja maitoa imeväisinä koko elämämme aikaa, vaan jokainen päivä
tarkoittaa kasvamista Kristuksen kaltaisuuteen. Me emme voi olla kuin
tuttipulloa imeviä avuttomia taaperoita (esikuvanamme Joulunlapsi), vaan
Jumalan armosta olemme aikuisia ja valveutuneita, joita eivät kaikki opintuulet
heittele sinne tänne. Meillä on ollut ja on kai vieläkin kaikenlaisia
kasvattajia hengellisellä alueella, mutta kaiken hengellisen olemuksemme kasvu
ei ole kiinni näistä, eikä ole koskaan ollutkaan, vaan heidän kauttaan
vaikuttavan Pyhän Hengen työstä meissä! Totisesti, meissä on tapahtunut todella
paljon, mutta merkittävää on vain se, mitä kohtaamamme Pyhän Hengen välikappaleet
ovat välittäneet meille! Siksi Johannes rohkenee Hengen vaikutuksesta vakuuttaa
meille:
”Mutta te - teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, ja te
ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niinkuin hänen voitelunsa
opettaa teitä kaikessa, niin se opetus on myös totta eikä ole valhetta; ja
niinkuin se on opettanut teitä, niin pysykää hänessä.”
Omaksuttuamme kaiken
kuulemamme ja lukemamme olemme tulleet olennaiseksi osaksi omaksumaamme, emmekä
tarvitse minkäänlaisia ”hengellisiä ihmiskunnian osastoja” sisimpäämme, ollen
vaihtelevasti Paavalin tai Keefaan tai Apolloksen kannattajia. Siten ei
totisesti pysytä Hänessä, joka on kaiken Alkuunpanija ja Täydellistäjä!
”…tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen
ruumiin rakentamiseen, kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan
Pojan tuntemisessa,
täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään, ettemme
enää olisi alaikäisiä…” (Ef.4).
Tämän ”miehuuden”
tarve suorastaan huutaa keskellämme saadakseen todella tapahtua meissä juuri
nyt, kun Herran tulemus on niin lähellä. Me olemme kiitollisia jokaisesta
Hengen johdatuksessa olevasta julistajasta, mutta todellinen opettajamme on
Pyhä Henki!
”Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä
teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte
ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin
minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet. Sillä minä annoin
teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut…” (1.Kor.15).
”Sillä minä olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille
tiedoksi antanut…”
Kuinka voitaisiin
Herralta saatu sijoittaa johonkin ihmisen nimeä kantavaan koriin tai astiaan? Ettemme
vain olisi neitsyiden kaltaisia, jotka aivan liian myöhään huomaavat vieressään
olevan jonkinlaisen korin öljyastian sijasta!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti