En ole sitä ihmisiltä saanut!

”Tiedä siis sydämessäsi, että Herra, sinun Jumalasi, kasvattaa sinua, niinkuin isä kasvattaa poikaansa. Ja noudata Herran, sinun Jumalasi, käskyjä, vaella hänen teitänsä ja pelkää häntä. Sillä Herra, sinun Jumalasi, vie sinut hyvään maahan…” (5.Moos.8).

Tänä aamuna alkoi mielessäni toistamiseen soida sanankohta:

”Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija. Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista;

enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut.” (Gal.1).

Tänä päivänä olemme todella vakavan ja elämän ja kuoleman välille vievän kysymyksen edessä. Jos kerran veljemme Paavali ei ole oman todistuksensa mukaisesti saanut julistamaansa Evankeliumia, sanomaa, ihmisiltä, eikä mikään koulu ole sitä hänelle opettanut, vaan se on tullut hänelle Jeesuksen Kristuksen ilmoittamana, niin…

Kun me nyt kuulemme tai olemme kuulleet tai lukeneet sen sisällön, niin keneltä me olemme saaneet hänen julistamansa? Tämä ei ole saivartelua, vaan kysymyksemme asettaa meidät Elämän ja kuoleman välille, vaikka emme ehkä sitä ole oikeastaan koskaan tulleet ajatelleeksi! Tämä kysymys haluaa paljastaa meille jokaiselle todellisen sydämemme asenteen, joka määrittää omalla tavallaan koko elämämme ja sen päämäärän!

Miksi näyttää ainakin siltä, että suurin osa kristikuntaa riemuitsee Evankeliumin valosta ja uskoo Jumalan puhuneen niin Paavalille kuin muillekin profeetallisille henkilöille, mutta käyttäytyy ikään kuin kaikki hengellinen hyvä nyt tulisikin Paavalilta tai joltakin toiselta Jumalan käyttämältä ihmiseltä?

Jos Paavali kerran itse todistaa: ”Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista; enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut”, niin kuka todellisuudessa ilmoittaa tai on ilmoittanut sen meille, Sinulle, minulle? Tämä ei ole hiusten halkomista, vaan aivan käytännössä elämämme tärkein kysymys!

”Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut, ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.” (2.Tim.2).

Ydinajatus on mielestäni:

”…niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.”

Kuinka kaiken tämän luettuamme voisimme vielä nimetä erilaiset aidosti hengelliset opetukset joidenkin välikappaleiden ansioksi, jotka vain ovat välittäneet meille Jumalallisen yhteyden Hengen vaikutuksessa?

Yhä vielä on vain yksi Välimies meidän ja Jumalan välillä!