Kun väsyttää!

”Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy. Sentähden, kun meillä vielä aikaa on, tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin uskonveljille.” (Gal.6).

”Jos emme väsy!”

Ei taida olla kysymys aivan tavanomaisesta väsymyksestä, jota me itse kukin ajoittain koemme! Ainakin minulla on nyt meneillään melko uuvuttava vaihe, jolle ei ole yksiselitteistä syytä. Mieleeni tulevat vuodet vuosikymmenien takaa, kun nukuin 12-15 tuntia vuorokaudessa ollen silti loputtoman uupunut. Kävin vuosien aikana monella lääkärillä ja kerroin ja kuvailin oireeni suomentajan sanataidolla, jääden silti ilman asiallista hoitoa. Niin kuin olen monen kertomuksista kuullut vielä tänäänkin, alettiin epäillä mielenterveyttäni. Mikä onkaan helpoin konsti peittää ammattilaisenkin epäpätevyys kuin nimetä kaikki selvittämättömät ongelmat mielenterveyden alueelle, jopa skitsofreniaksi! Tämä ei ole mikään vitsi, vaan monelta kuultu todellisuus!

Apua ei siis löytynyt, ja lopulta päätin mennä vielä kerran lääkäriin pienessä maalaiskylässä. Nyt en kertoisi satuja, mutta olisin kuolettavan vakava kertomuksessani, koska omalla tavallaan koin olevani kuolemaa lähellä. Paikalla oli juopon maineessa oleva lääkäri, joka oli todella ystävällinen ja asiallinen. En ehtinyt kertoa kuin murto-osan siitä, mitä olin muille lääkäreille vuodattanut, kun tämä jo totesi silmät loistaen: ”Riittää, riittää! Minä tiedän nyt mikä sinua vaivaa!”

Siinä minun läsnäollessani hän soitti paikalliseen keskussairaalaan ja järjesti minulle lähetteen ja vastaanottoajan! Kokeiden jälkeen minulla todettiin olevan ikääni nähden harvinaislaatuisen vakava ”uniapnea”. Minulla oli yli sata hengityskatkosta yön aikana, joten on ihme, etten sairastunut paljon vakavammin! Eräällä käynnillä vieressäni odotushuoneessa istui paljon minua nuorempi mies, jolle oli tullut aivovamma ja jolta oli kielletty autolla ajaminen.

Minulle määrättiin eräänlainen ylipainelaite, joka pakotti hengittämään ja pitämään nielun auki. Entisten 12 - 15 tunnin sijasta nukuin heti noin kuusi tuntia, ja olin pirteä kuin peipponen! Kun sitten kerroin tästä ns. omalääkärilleni kysyen, tiedostetaanko jo tämä ajan mittaan hoitamattomana tappava sairaus, vastasi hän minulle: ”Kuulehan, meillä on suuri määrä paljon vakavampia sairauksia hoidettavana!”

Vieläkin koen tuonaikaisen suuttumukseni, joka sai minut kirjoittamaan kahteen eri alueelliseen lehteen, aikaansaaden tungoksen sairaalan vastaanotolle!

Miksi muistella vanhoja? Hoitamaton uniapnea invalidisoi ja jossakin vaiheessa tappaa. Tästä ei ole vieläkään tietoa kaikilla. Jos tiedostat jonkun läheisesi unen aikana lakkaavan hetkeksi hengittämästä, puhjeten sitten äänekkääseen pyrskäykseen, on syytä mennä tutkimuksiin. Kuorsaaminen sinänsä ei ole ongelma, vaan nämä hengityskatkokset, jotka tarkoittavat hapensaannin keskeytystä. Ongelma ei liity vain ylipainoisiin ihmisiin, vaan melko hoikkakin voi sairastaa tätä vaivaa!

”Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy. Sentähden, kun meillä vielä aikaa on, tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin uskonveljille.”

Hyvän tekeminen on siis aika laaja alue!