”Vaan kun sinä paastoat, niin voitele pääsi ja pese kasvosi, etteivät
paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan sinun Isäsi, joka on salassa; ja sinun
Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.” (Matt.6).
On aina ollut olemassa
suuri joukko ihmisiä, jotka toimivat ”hengellisesti” tullaksensa huomioiduksi
niin pienessä kuin suuressakin. Heille on tärkeätä olla huomion keskipisteenä,
tullaksensa kiitosta pursuavien lausuntojen kohteeksi, mitä laajemmassa
mittakaavassa, sitä parempi. Juuri siksi aikanaan korkea-arvoiset juutalaiset
pysähtyivät vilkkaisiin kadunkulmiin suorittaakseen rukouksiansa. Kaikkein
pyhimmäksi itsensä tuntevat olivat palkanneet edellänsä kulkemaan pienen pojan
kellon kanssa, jota tämä kilkutteli varoituksena kaikille ohittaville
vähempiarvoisille persoonille: Jonkin matkan päässä lähestyy nyt niin tärkeä ja
pyhä henkilö, jota jokaisen tulee varoa koskettamasta vähäisimmässäkään määrin!
Ulkonaisesti
havaittavilla teoillamme ei ole Jumalamme silmissä ollenkaan niin suuri
merkitys, kuin mitä ehkä aina olemme ajatelleet. Mieleeni tulee toistamiseen
kertomus eräästä seurakunnasta. Sunnuntain saarnan yhteydessä kirkkoherra
ilmoittaa seurakunnan saaneen todella merkittävän lahjoituksen henkilöltä, joka
haluaa pysyä salassa. Samanaikaisesti nousee kirkon etummaisessa penkissä
seisomaan suurikokoinen, tukeva mies, joka seurakunnan puoleen kääntyen toteaa
kuuluvalla äänellä: ”Näin minä sen näin hyväksi!”
Jotkut siis tuntevat
itsensä niin pyhiksi, että kaikkien tulee varoa koskettamastakin heitä.
”He sanovat: ’Pysy erilläsi, älä tule minua lähelle, sillä minä olen
sinulle pyhä’. Nämä ovat savu minun sieramissani, tuli, joka palaa kaiken
päivää. Katso, se on kirjoitettuna minun edessäni.” (Jes.65).
Tässä on jotakin
tavattoman tuttua ja aivan henkilökohtaista kokemusta menneiltä
vuosikymmeniltä! En ehkä itse olisi sitä koskaan tullut ajatelleeksi, mutta
eräs edesmennyt veli kiinnitti aikanaan huomioni siihen. Kaikessa on ollut
melkoista tragikoomisuuttakin, mutta on pelottavaa lukea, mitä Herramme
ajattelee kaikesta tällaisesta! Me olemme aivan liiaksi kiinnittäneet huomiota
ulkonaisiin asioihin ja piirteisiin, jättäen huomioimatta jumalalliset
näkökannat:
”etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan sinun Isäsi, joka
on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.”
”Sentähden, kun annat almuja, älä soitata torvea edelläsi, niinkuin
ulkokullatut tekevät synagoogissa ja kaduilla saadakseen ylistystä ihmisiltä.
Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa. Vaan kun sinä almua
annat, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee, että almusi olisi
salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle. Ja kun rukoilette,
älkää olko niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellään seisovat ja rukoilevat
synagoogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset heidät näkisivät. Totisesti minä
sanon teille: he ovat saaneet palkkansa. Vaan sinä, kun rukoilet, mene
kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi,
joka salassa näkee, maksaa sinulle.” (Matt.6).
Näin on Herramme hyväksi
nähnyt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti