Jumala yhdessä meidän kanssamme!

”Sentähden tulee meidän sitä tarkemmin ottaa vaari siitä, mitä olemme kuulleet, ettemme vain kulkeutuisi sen ohitse. Sillä jos enkelien kautta puhuttu sana pysyi lujana, ja jokainen rikkomus ja tottelemattomuus sai oikeudenmukaisen palkkansa, kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan?” (Hebr.2).

”…ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti…”

Voi meitä, jos vastustelemme julkituotua Jumalan tahtoa eriävien mielipiteidemme johdosta! Mikä muodostui aikanaan Israelin kansan johtajien hengelliseksi vahingoksi ja joidenkin kohdalla jopa iankaikkiseksi turmioksi? Heidän omat näkemyksensä, joiden kohdalla he Kirjoitusten tuntijoina eivät voineet olla täysin tietämättömiä, mutta he etsivät aivan liiaksi ihmiskunniaa ja mainetta. He olivat täysin tietoisia siitä, mitä Betlehemissä ja Nasaretissa, merkityksettömän tuntuisissa paikoissa, tulisi tapahtumaan, mutta he tulivat sieluissansa loukkaantuneiksi huomatessaan jäävänsä paitsi tilannetta, jossa Messias astuisi temppeliin kiinnittäen kaiken huomionsa heihin, jumalallisen hyvän ja lupauksen välikappaleina!

Miten sitten toimia, kun kaikki näytti heidän kannaltaan menevän aivan pieleen? He tiesivät arvostaa ja kunnioittaa Moosesta yli kaiken, mutta toki häntäkin vain omien näkemystensä ja opetustensa mukaisesti. Heidän olisi tullut kaikessa, todellakin kaikessa nähdä se, kuinka Jumala Itse todisti Palvelijansa ja palvelijoidensa toiminnan, ollen itse asiassa kaiken takana ja vaikuttajana!

Miten nyt saattaa kansa oppineiden persoonien huomioimiseen ja korottamiseen kaiken tämän aivan liian yksinkertaisen ja nöyrän toiminnan nolaamiseksi? Mihin oppineet pyrkivät ja mihin pyritään tänäänkin vielä suuremmassa mittakaavassa? Miten saada kansa pelon välityksellä kääntymään oppineiden puoleen, ”oikean opin” puoleen? Mitä kansa pelkäsi ja minkä edessä se suorastaan vapisi?

”Ja kirjanoppineet, jotka olivat tulleet Jerusalemista, sanoivat: ’Hänessä on Beelsebul’, ja: ’Riivaajien päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia’.” (Mark.3).

Tähän lauseeseen sisältyy ihmiselle käsittämätön määrä murhetta ja tragiikkaa, kautta koko ihmiskunnan historian. Se on hämäännyttänyt ihmisten mieliä tähän päivään asti, ja tekee sitä vielä nytkin. Ajatusta on pohdittu ja selitetty kaikin mahdollisin tavoin, kaksisuuntaisestikin. Aikanaan ihmiset haluttiin kääntää pois Herran seuraamisesta ja opetuksesta vetoamalla siihen, että olisi kysymys pimeyden voimista Jumalan sijasta, mikä aina on ollut mitä suurin loukkaus ja rikos Hänen silmissään!

”Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon pilkannevatkin; mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin.’ Sillä he sanoivat: ’Hänessä on saastainen henki’.” (Mark.3).

Kuinka joku hengellisen elämän merkkihenkilö voi sellaisella tavalla sekoittaa keskenään Jumalan ja sielunvihollisen? Herramme totesi aikanaan ikuisesti pätevällä tavalla:

”En minä enää puhu paljoa teidän kanssanne, sillä maailman ruhtinas tulee,

ja MINUSSA hänellä ei ole mitään!

Mutta että maailma ymmärtäisi minun rakastavan Isää ja tekevän, niinkuin Isä on minua käskenyt: nouskaa, lähtekäämme täältä.” (Joh.14).

Lähtekäämme mekin liikkeelle, jäämättä paikallemme pohtimaan itsestään selviä asioita! Nyt meitä pelotellaan kaikella mahdollisella, ihmismielipiteiden tullessa tuomituiksi puhtaan ja elävän Jumalan Sanan johdosta. Pyhän Hengen pilkkaa eivät ole ihmismielen omien ajatusten luomat asiat, vaan vastaus on entistäkin selvempänä sanoissa:

”Sillä he sanoivat: ’Hänessä on saastainen henki’.”