”’Me olemme
havainneet, että tämä mies on ruttotauti ja metelinnostaja kaikkien koko
maailman juutalaisten keskuudessa ja nasaretilaisten lahkon päämies, ja hän
on koettanut pyhäkönkin saastuttaa. Sentähden me otimme hänet kiinni. Voit itse
häntä tutkimalla saada tietää kaiken, mistä me häntä syytämme.’ Ja myös
juutalaiset yhtyivät syyttämään häntä ja väittivät asian niin olevan.”
(Apt.24).
Vietämme tänään maailmanhistorian suurimman oikeusmurhan
muistopäivää! Noin kaksituhatta vuotta sitten ruoskittiin ja lyötiin syville
haavoille viattomin ja puhtain Ihminen ja lopulta naulittiin ristille! Hän ei
ollut ansainnut mitään kokemastaan, mutta kateuden ja väärien syytösten
johdosta Hänet asetettiin oikeusistuimen eteen ihmisten käsittämättä todella,
mitä tekivät! Ei riittänyt se, että Hänestä käytiin oikeutta oman kansan
tuomioistuimessa, vaan ihmisten tahdon toteuttamiseksi Hänet tuli saattaa koko
kansan vihaaman roomalaisen vallan rangaistuksen alaiseksi!
Jumala oli kätkeytyneenä niin yksinkertaiseen Hahmoon, ettei
Häntä tunnistanut kuin vain pieni joukko. Hän jäi salaisuudeksi koko
uskonnolliselle maailmalle, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä ei ollut
vain sen hetkinen, ohi menevä tapahtuma, vaan aivan uuden ja todellisen Maailman
alku, joka on siitä lähtien toistunut aikakaudesta ja hetkestä toiseen!
”Me olemme
havainneet, että tämä mies on ruttotauti ja metelinnostaja kaikkien koko
maailman juutalaisten keskuudessa ja nasaretilaisten lahkon päämies, ja hän on
koettanut pyhäkönkin saastuttaa.”
Kansa rakasti Herramme puheiden kuulemista, mutta
uskonnollinen maailma koki syvää vihaa kaikkea kuulemaansa kohtaan, koska se
oli omien perinnäissääntöjensä hallinnassa. Kaiken yllä oli kylläkin aivan
oikeanlaiset nimittäjät, otsikot. Uskottiin tehtävän kaikki lain säätämällä
tavalla, Mooseksen hengessä. Kaikki ymmärrettiin tarkoituksella väärin! Unohdettiin
tarkoituksella kautta aikojen totena pidetty Mooseksen kautta tullut profetia:
”Profeetan minä olen
herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja minä panen
sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen
puhua. Ja joka ei kuule minun sanojani, joita hän minun nimessäni puhuu, hänet
minä itse vaadin tilille.” (5.Moos.18).
Kuinka harvat todella tuohon aikaan käsittivät Jumalan etsikonajan
saapuneen heidän keskellensä, kaikesta näkemästänsä ja kuulemastansa
huolimatta! Itse Kaikkivaltias Jumala saapui heidän keskuuteensa tavalla joka
jokaisen oppineen olisi tullut sanantutkistelun perusteella käsittää ja
tunnistaa! Koko uskonnollinen maailma oli kuitenkin tuolloin ja on nytkin niin
perinteisten ajatustensa vallassa, ettei tunnista Lihaksi Herrassa Jeesuksessa
Kristuksessa tullutta Jumalaa! Hänen kätkeytymisensä yksinkertaisuuteen oli
paljastettu jo Vanhan Liiton Kirjoituksissa, mutta vuosituhansien aikana
muotoutunut perinteisyys ihmisoppeineen oli verhona papistonkin mielissä,
ylipapinkin! Kuinka pelottava ajatus sisältyykään ylipapin tuonaikaiseen
ennustukseen! Profetoida voi kaikkein väärinkin ihminen!:
”’Te ette tiedä mitään
ettekä ajattele, että teille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan
edestä, kuin että koko kansa hukkuu.’ Mutta sitä hän ei sanonut itsestään, vaan
koska hän oli sinä vuonna ylimmäinen pappi, hän ennusti, että Jeesus oli
kuoleva kansan edestä, eikä ainoastaan tämän kansan edestä, vaan myös
kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset. Siitä päivästä lähtien oli
heillä siis tehtynä päätös tappaa hänet.” (Joh.11).
Kuinka tietoinen olikaan tämä kaikkien aikojen
kauhistuttavin oikeusmurha! Kuten otsikkolainauksestamme selvästi ilmenee, on
kysymys kautta aikakausien toistuvasta käytännöstä:
”Opetuslapselle
riittää, että hänelle käy niinkuin hänen opettajalleen, ja palvelijalle, että
hänelle käy niinkuin hänen isännälleen. Jos he perheenisäntää ovat sanoneet
Beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen perheväkeään!” (Matt.10).
”Ja ylipapit ja
kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi;
sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen
opetuksestansa.” (Mark.11).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti