Sanoen jotakin olevansa!

”Jumala, meidän kilpemme, käännä katseesi, katso voideltusi kasvoja. Sillä yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla; mieluummin minä olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä, kuin asun jumalattomien majoissa. Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat. Herra Sebaot, autuas se ihminen, joka sinuun turvaa!” (Ps.84).

Kuinkahan suuri osa ihmisten vastenmielisyyttä Jumalaa kohtaan perustuu ihmisten Hänestä antamaan väärään kuvaan? Hänessä itsessään ei voi edes kuvitella olevan jotakin sellaista, mikä ei kiinnostaisi etsivää ja kaipaavaa ihmistä. Kuinka moni onkaan kaikesta hengellisestä tietämyksestä huolimatta astunut esiin Hänen edustajanansa ja lähettämänänsä, saaden aikaan peruuttamatonta vahinkoa! Jumala armahtakoon, ettei meidän nimemme koskaan olisi jonkinlaisessa vastaavanlaisessa rekisterissä!

”Sillä ennen näitä päiviä nousi Teudas, sanoen jokin olevansa, ja häneen liittyi noin neljäsataa miestä; hänet tapettiin, ja kaikki, jotka olivat häneen suostuneet, hajotettiin, ja he joutuivat häviöön. Hänen jälkeensä nousi Juudas, galilealainen, verollepanon päivinä ja vietteli kansaa luopumaan puolellensa; hänkin hukkui, ja kaikki, jotka olivat suostuneet häneen, hajotettiin. Ja nyt minä sanon teille: pysykää erillänne näistä miehistä ja antakaa heidän olla; sillä jos tämä hanke eli tämä teko on ihmisistä, niin se tyhjään raukeaa; mutta jos se on Jumalasta, niin te ette voi heitä kukistaa. Varokaa, ettei teitä ehkä havaittaisi sotiviksi itse Jumalaa vastaan.” (Apt.5).

 Näin lausui aikanaan fariseus, nimeltään Gamaliel, puhuen tietämättään meidänkin ajastamme! Hän kiinnitti papillisten kumppaneidensa mielen näihin asioihin, puhuen profeetallisia sanoja virkansa johdosta.

Mihin perustuvat oikeastaan kaikki Jumalasta annetut väärät kuvat ja käsitykset? Vastaus on edellisessä lainauksessamme useammalla sanalla julkituotuna!

”…nousi Teudas, sanoen jokin olevansa…”

”…vietteli kansaa luopumaan puolellensa…”

Jo kaikki tuohon aikaan israelilaisia koskeva perustui uskonnollisiin näkemyksiin, joten kaiken taustalla oli jonkinlainen tai jonkinasteinen sen aikaisten Kirjoitusten selittäminen tai muunteleminen, koska Jumalan Sana itsessään ei aikaansaa niin vääränlaisia kehityksiä! Ja mikä pelottavinta, sama pätee meidänkin aikaamme! Lainaamamme ajatukset julkituonut fariseus kuului joukkoon, joka sisältyi Herramme vakaviin sanoihin ja varoituksiin, mutta silti sanoi:

”Varokaa, ettei teitä ehkä havaittaisi sotiviksi itse Jumalaa vastaan.”

Mille asioille Gamaliel oli sokea näistä sanoistansa huolimatta?

”Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana; mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä.” (Matt.15).

Herrammekin puhui profeetallisesti erottuen selvästi fariseuksen profeetallisuudesta, koska Hän oli Itse Sana! Hän toisti osan Itseään lainaamalla jo Vanhan Liiton puolella julkituomaansa, minkä olisi pitänyt olla kaikkien tietoisuudessa, mutta mikä ilmeisestikin hukkui inhimillisten selitysten sumuverhon taakse!

”Ja Herra sanoi: Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana, ja koska heidän jumalanpelkonsa on vain opittuja ihmiskäskyjä, sentähden, katso, minä vielä teen tälle kansalle kummia tekoja - kummia ja ihmeitä, ja sen viisaitten viisaus häviää, ja sen ymmärtäväisten ymmärrys katoaa. Voi niitä, jotka syvälle kätkevät hankkeensa Herralta, joiden teot tapahtuvat pimeässä ja jotka sanovat: ’Kuka meitä näkee, kuka meistä tietää?’ Voi mielettömyyttänne!” (Jes.29).

Voi meidän mielettömyyttämme! Kaikkinäkevältä ei mikään jää kätketyksi! Mitä kummia ja ihmeitä tulemmekaan vielä näkemään ja kokemaan oman viisautemme joutuessa syvään  häpeään!