Lopuksi sinulle hyvää tehdäksensä!

”Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä. Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat; sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme. Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?” (1.Joh.5).

Jumalan käskyjen pitäminen ja lähimmäisenrakkaus ovat siis selvästi sidotut toisiinsa! Millaisen tien näemme edessämme, tai mitä näemme kun katsomme jalkoihimme? Tuskin näemme punaista ja pehmoista mattoa, jollaisen tämän maailman merkkihenkilöt saavat kalliiden kenkiensä astuttavaksi! Nimenomaan tässä ajassa tunnumme olevan entistä väsyneempiä siirtämään jalkojamme toisensa eteen, koska jalkamme ovat kipeytyneet ja haavoittuneet polun terävistä kivistä, ja koko ajan saamme varoa käärmeitä ja skorpioneja!

Miksi on niin vaikeata rakastaa lähimmäistänsä ja toimia hänen hyväksensä? Mitä tekemistä on skorpioneilla ja käärmeillä meidän nykyaikaisten ihmisten kanssa? Mitä niistä puhumisella tahdotaan kertoa meille tämän vuosituhannen kaupungistuneille, asfaltoiduilla teillä kulkeville uskovaisille?

”…niin älköön sydämesi ylpistykö, äläkä unhota Herraa, sinun Jumalaasi, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä, kuljetti sinua suuressa ja hirmuisessa, myrkyllisten käärmeiden ja skorpionien ja kuivien, vedettömien maiden erämaassa, vuodatti sinulle vettä kovasta kalliosta ja antoi erämaassa sinulle mannaa syödä, jota sinun isäsi eivät tunteneet - nöyryyttääksensä ja koetellaksensa sinua ja lopuksi sinulle hyvää tehdäksensä.” (5.Moos.8).

Olemme sitten missä tahansa olosuhteissa tiellämme tai polullamme kohti Päämäärämme, ei minkään kokemamme tai kohtaamamme tule vaikuttaa lähimmäisenrakkauteemme! Mehän olemme voitokas kansa, joka tietää Keneen on pannut toivonsa! Mikä meitä sitten niin uuvuttaa ja kiinnittää huomiomme vääriin asioihin? Miksi rakkaus on kaikesta tietämästämme huolimatta sellaisella tavalla kadottanut merkityksensä korpivaelluksellamme? Miksi kuljemme tietämme niin levottomina ja arkoina? Meille ei ole koskaan luvattu helppoa tietä punaisine mattoinensa, muuta kuin laveaan tiehen liittyvissä piireissä! Mitä ovat sitten nuo meitä ahdistavat ja pelottavat, maassa luikertelevat ja hiiviskelevät olennot, mitä ne kuvaavat?

”Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat…”

Mikä sitten on raskasta ja haavoittavaa, vaellustamme erämaapolulla vaikeuttavaa siinä määrin, että kaikki voimamme ja ajatuksemme keskittyvät vain omiin kärsimyksiimme ja ahdistuksiimme? Herra tietää meidät ihmisiksi ja vakuuttaa siksi kohtelevansa meitä kohtuullisesti ja oikein. Mutta kuka tai mikä tekee kärpäsistä härkäsiä, saattaen meidät näkemään vain lähimmäisemme silmässä olevan roskan, näkemättä häntä itseään?

”…nöyryyttääksensä ja koetellaksensa sinua ja lopuksi sinulle hyvää tehdäksensä.”

Kuinka järkyttävää onkaan se, missä määrin koettelemustemme ja nöyryyttävien hetkien yhteydessä me olemme olleet valmiit osoittamaan sormellamme lähimmäistämme, projisoiden häneen omat ongelmamme! Kuka on kehottanut tällaiseen vahingontekoon ja pahuuteen? Mihin viittaavat käärmeet ja skorpionit?

”Mooseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset. Sentähden, kaikki, mitä he sanovat teille, se tehkää ja pitäkää; mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö, sillä he sanovat, mutta eivät tee. He sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät tahdo niitä sormellakaan liikuttaa. Ja kaikki tekonsa he tekevät sitä varten, että ihmiset heitä katselisivat.” (Matt.23).

Olemmekohan oikealla tiellä tullessamme tällaisiin päätelmiin?

”Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan kasteelle hän sanoi heille: ’Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa?’” (Matt.3).

Tulevaista vihaa pakeneminen on tämän hetken avainajatus meidänkin kohdallamme! Lähimmäisenrakkauden laiminlyöminen on kohtalokkain virhe minkä voimme tehdä vältellessämme kaikkea pistävää ja satuttavaa! Selvittäkäämme siis viimeinkin itsellemme mikä on Jumalan Sanaa ja mikä ei!