”’Me olemme
havainneet, että tämä mies on ruttotauti ja metelinnostaja kaikkien koko
maailman juutalaisten keskuudessa ja nasaretilaisten lahkon päämies, ja hän
on koettanut pyhäkönkin saastuttaa. Sentähden me otimme hänet kiinni. Voit itse
häntä tutkimalla saada tietää kaiken, mistä me häntä syytämme.’ Ja myös
juutalaiset yhtyivät syyttämään häntä ja väittivät asian niin olevan.”
(Apt.24).
Ensimmäisenä kristillisenä pääsiäisenä elettiin todella
kiivaissa ja rajuissa tunnelmissa! Silloin tehtiin kaikkensa päästäkseen eroon
Hänestä, jota pidettiin omien havaintojen perusteella kaiken pahan alkuna ja
aikaansaajana. Kuinka voi ihminen olla niin sokea kaikesta näkemästänsä ja
kokemastansa huolimatta? Kuinka voi niin valtava määrä hyviä tekoja ja ihmisen
auttamista muuttua ruttotaudiksi ja metelöinniksi? Miten valtava voima onkaan
ihmisen mielellä, jos se ei toimi Jumalan Hengen vaikutuksen alaisena! Se muuttaa
kärpäsen härkäseksi ja pienen roskan lähimmäisen silmässä suureksi tukiksi! Se muuttaa
totuuden valheeksi ja todellisuuden harhaisiksi mielikuviksi.
”…että kävisi toteen,
mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: ’Katso, minun
palvelijani, jonka minä olen valinnut, minun rakkaani, johon minun sieluni on
mielistynyt; minä panen Henkeni häneen, ja hän on saattava oikeuden sanomaa
pakanoille. Ei hän riitele eikä huuda, ei hänen ääntänsä kuule kukaan kaduilla.
Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei
sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon. Ja hänen nimeensä pakanat
panevat toivonsa.’” (Matt.12).
Tästä Elämän Tuojasta ja Jumalallisesta Avusta täytyi
hintaan mihin tahansa päästä eroon! Hän pyrki saattamaan oikeuden voittoon,
mutta ihminen ei tajunnut silloin aikanaan, eikä tajua vielä nytkään mitä tekee
kieltämällä kaiken ohella oman iankaikkisen parhaansa! Totuus ei pala
tulessakaan, mutta siitä huolimatta Totuuden sammuttamiseen käytetty vesi
muuttui iankaikkiseksi turmioksi ja tuhon sateeksi kauhistuttavan suuren
ihmismäärän kohdalla. Sillä hetkellä kaikki näytti onnistuvan eikä mitään
todella pahaa näyttänyt olevan seurauksena, mutta ihminen ei kykene vaikuttamaan
yllänsä suurimman osan aikaa hänelle näkymättömiin synkkääkin synkempiin
tuomion pilviin! Hän siis siten rohkeni huutaa täyttä kurkkua käsittämättä itse sanojensa seurauksia:
"’Viaton olen
minä tämän miehen vereen. Katsokaa itse eteenne.’ Niin kaikki kansa vastasi
ja sanoi: ’Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme
päälle.’ Silloin hän päästi heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja
luovutti ristiinnaulittavaksi.” (Matt.27).
Ei katsonut eteensä sen paremmin maaherra Pilatus kuin ei
kansakaan! Pilatus toimi täysin vastoin omaatuntoansa ja virka-asemansa
edellyttämiä velvoitteita, omaa etuaan ajaaksensa. Kuinka kuvaava kaikelle
onkaan perimätieto hänen jatkuvasta käsien pesustaan, joissa hän jatkuvasti
näki verta! Emme mekään ole juuri sen kummempia ihmisiä tässä ajassa! Kaikki Kirjoitusten
kuvaama on tarkoitettu kaikkina aikoina luettavaksi ja koettavaksi. Kaiken pääsiäiseen
liittyvän tulisi olla meille varoitukseksi eikä vain Herramme kärsimysten
kuvaukseksi! Ihminen ei opi, ei sitten millään! Hän toimii vieläkin, aivan
kuten ei käsittäisi kuulemaansa ja lukemaansa mitä vakavimmaksi varoitukseksi!:
”Tämä, mikä tapahtui
heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille
maailmanaikojen loppukausi on tullut. Sentähden, joka luulee seisovansa,
katsokoon, ettei lankea.” (1.Kor.10).
Katsokaamme siis tarkkaan missä todellisuudessa seisomme!
”’Sentähden me otimme
hänet kiinni. Voit itse häntä tutkimalla saada tietää kaiken, mistä me häntä
syytämme.’ Ja myös juutalaiset yhtyivät syyttämään häntä ja väittivät asian
niin olevan.”
Jumalallisen Totuuden Pääsiäinen oli siis ihmisten osalta
täynnä mitä kauhistuttavinta valhetta, joka jatkoi olemistansa apostolien
aikana – ja jatkaa vielä meidänkin ajassamme! Millaisia väittämisiä ja
syyttämisiä olemmekaan joutuneet kuulemaan ja kokemaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti