”Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.” (Joh.8).
Totuudellisuus ja todellisuus eivät aina ole ollenkaan sitä,
mitä ihmiset ajattelevat! Sen osoittavat meille etenkin median välittämät
uutiset politiikan alueelta. Mitä kaikkea ehdittiinkään Englannissa ennen
vaaleja ajatella ja uskoa, mutta lopputulos on sitä mitä on! Tilanteet vaihtelevat
maallisten tekijöiden tahdissa ja vaikutuksessa, niin että omassakin maassamme
on epävarmuustekijöitä enemmän kuin riittävästi.
Ihminen ei loppujen lopuksi aivan tarkkaan tiedä mitä
haluaa ja mitkä ovat hänen todelliset tavoitteensa. Jostakin syystä mieleeni
tulee kotikaupunkini kirkon katolla kääntyilevä tuuliviiri. Eri kirkot ja
uskonnolliset järjestöt sijoittuvat ikävä kyllä saman mielikuvan alle! Mutta näin
ei ole missään suhteessa Jumalan ja Hänen Sanansa, suunnitelmansa suhteen!
”Jos te pysytte
minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette
tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.”
Millaisessa ja mihin perustuvassa vapaudessa elämme
seurakuntana tässä ajassa? Herramme ajan juutalaisilla oli aivan oma
käsityksensä niin hengellisestä kuin maallisestakin vapaudesta. Tämän he toivat
selvääkin selvemmällä tavalla julki Itse Herramme edessä, käsittämättä
ollenkaan mistä Tämä puhui ja mitä Hän tarkoitti! Heille Hän oli vain yksi
uskonnollinen fanaatikko muiden joukossa.
Kuinka vaarallisella alueella liikummekaan niiden
suhteen, jotka astuvat esiin, kansan eteen, omine uskomuksineen ja
näkemyksineen! Kuinka moni jäljitteleekään edellään esiin tullutta totuutta,
muodostuen kompastukseksi kansalle tulevien jumalallisten tapahtumien suhteen! Tarpeeksi
monta jäljittelijää ja eksyttäjää, niin kansa ei enää tiedä mitä ajatella ja
mihin uskoa! Uskoteltu vapaus ei olekaan vapautta, vaan entistä ahtaampi, koko
elämää rajoittava ja kuolemaa tuova häkki tai kahle! Millaisia tilanteita
joutuivatkaan Herran omat kohtaamaan!
”Mutta neuvostossa
nousi eräs fariseus, nimeltä Gamaliel, lainopettaja… ’Israelin miehet,
kavahtakaa, mitä aiotte tehdä näille miehille. Sillä ennen näitä päiviä nousi
Teudas, sanoen jokin olevansa, ja häneen liittyi noin neljäsataa
miestä; hänet tapettiin, ja kaikki, jotka olivat häneen suostuneet, hajotettiin,
ja he joutuivat häviöön. Hänen jälkeensä nousi Juudas, galilealainen,
verollepanon päivinä ja vietteli kansaa luopumaan puolellensa; hänkin
hukkui, ja kaikki, jotka olivat suostuneet häneen, hajotettiin. Ja nyt minä
sanon teille: pysykää erillänne näistä miehistä ja antakaa heidän olla; sillä
jos tämä hanke eli tämä teko on ihmisistä, niin se tyhjään raukeaa; mutta jos
se on Jumalasta, niin te ette voi heitä kukistaa. Varokaa, ettei teitä ehkä
havaittaisi sotiviksi itse Jumalaa vastaan.” (Apt.5).
Kuinka monia Teudaksia ja Juudaksia mahtuukaan kirkkohistorialliseen
virtaan! Kaikki ovat olleet täynnä vääränlaista itsevarmuutta ja
omahyväisyyttä, joka on saanut heidät ajattelemaan vain itseään ja omia
tarkoitusperiään, pyrkien liittämään ihmisiä ja kansanjoukkoja itseensä, ei
jumalalliseen suunnitelmaan! Ihmiset ovat sitten hämmennyksissään sotkeneet
keskenään kaksi eri asiaa ja heidät on havaittu sotiviksi itse Jumalaa vastaan!
”Etkö sitten
olekaan se egyptiläinen, joka hiljakkoin villitsi ne neljätuhatta murhamiestä
ja vei heidät erämaahan?” (Apt.21).
Millaisia epäilyksiä vastaan olemmekaan joutuneet
puolustautumaan kaiken sekaannuksen keskellä! Aikanaan yksi pankkivirkailija
yhdisti hengellisen toimintamme amerikkalaiseen terroristijärjestöön
yhteiskristillisyyden varjolla! Palakoot siis tämänpäiväisen lainauksemme sanat
lähtemättömästi sydäntemme lihatauluihin:
”Jos te pysytte
minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette
tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.” (Joh.8).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti