Totuuden tunteminen

Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.” (Joh.8).

Kunpa todella käsittäisimme, että puhuessaan Sanastansa, Herra puhuu Itsestänsä! Hän ja Sana ovat niin erottamattomat toisistansa, että ihminen ei voi toimia mielettömämmin kuin yrittämällä tehdä jotakin Sanaan sisältyvää mitättömäksi inhimillisellä ajattelulla! Kaikki ristiriitaisuudet ja epäselvyydet eivät ole Sanassa, vaan ainoastaan ihmisen mielessä, joka ei tahdo alistua jumalallisen tahdon alle. Tämä tahtojen taistelu alkoi jo ihmiskunnan alussa, ensimmäisten ihmisten tuodessa uhrilahjansa Luojansa eteen!

Totuus on alusta asti se, että ihminen etsii jotakin kaunista ja oman mielensä mukaista miellyttääkseen Herraansa. Hän katsoo Kainin tavoin oikeudeksensa olla loukkaantunut, jos hänen tuomaansa uhrilahjaa ei hyväksytä. Hän ei alunperinkään ole jumalallisen tahdon tiellä kantaessansa Herransa eteen jotakin oman mielensä ja tahtonsa mukaista, mutta hänestä ja toimistansa ei puutu uskonnollista kiihkoa ja ulkonaista ”jumalanpalvelusta”. Juuri tästä syystä Herramme ilmaisuilla on mitä merkittävin paino tätäkin aikaa ajatellen:

”Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.”

Ihminen rakastaa vapautta ja omankäden oikeutta siinä määrin, että todellisuudessa hän ei hyväksy juuri minkäänlaista auktoriteettia yläpuolellensa sen paremmin maallisella kuin hengelliselläkään alueella. Tästä on ympäröivä maailma pursuavan täynnä esimerkkejä! Kaikki epäkohdat ja ongelmat pannaan jonkun toisen syyksi ja katsotaan itsensä ulkopuoliseksi kaikessa pahassa, uskoen kuitenkin itse edustavansa juuri sitä oikeata, jota kukaan muu ei ole nähnyt! Ei tarvitse pahanolon aikaansaamiseen muuta kuin lukea päivittäin paikkakunnan lehden yleisökirjoitukset!

”Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.”

Olemmeko todella vapaita, vaiko vain jonkin mieleisemme suuntauksen vankeja! Ymmärrän päivä päivältä paremmin eksyttävien voimien tarjoamaa uskonnollisuutta, joka katsoo oikeudekseen puhua perättömiä ja valheellisia asioita jokaisesta toisinajattelevasta! Kaiken ylipappina on valheen mestari:

”Minkätähden te ette ymmärrä minun puhettani? Sentähden, että te ette kärsi kuulla minun sanaani. Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä. Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden. Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko? Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sentähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta.” (Joh.8).

Mikä on näiden pimeyden voimien ensimmäinen argumentti? Näitä voimia, niin kuin niiden johtajaakaan ei ole olemassa! Kaikki on vain ilkeämielisten uskovaisten kuvitelmaa! Ja jos joku kuitenkin haluaa uskoa kaiken tämän olemassaoloon, kaiuttavat pimeyden voimat uskomattoman todentuntuista viestiänsä: kaikki esitettyhän on lähes sataprosenttisesti samaa, kuin mitä Jeesus aikanaan ja nytkin esittää! Valheen syntymiseen riittää vähempi kuin yksi prosentti, muutama promillekin!

”…sillä maailman ruhtinas tulee, ja minussa hänellä ei ole mitään.” (Joh.14).

”Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä? Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa? Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: ’Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.’ Sentähden: ’Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias’.” (1.Kor.6).