Koko sota-asu!

”Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska, ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.” (Ef.6).

On sopivia ja sopimattomia haarniskoita aivan sen mukaisesti, missä olemme ja mitä etsimme. Jumalamme tarjoaa meille aina kaiken juuri meitä varten suunniteltuna. Ihmiset taas eivät voi mitään omalle luonteelleen ja kehittelevät kaikenlaisia maallisen leiman omaavia varusteita, jotka saavat meidät horjumaan ja jopa kaatumaan!

”Silloin Saul sanoi Daavidille: ’Mene; Herra olkoon sinun kanssasi.’ Ja Saul puki takkinsa Daavidin ylle ja pani vaskikypärin hänen päähänsä sekä panssarin hänen yllensä. Ja Daavid sitoi hänen miekkansa vyölleen takin päälle ja yritti käydä, sillä hän ei ollut koskaan sellaisia koettanut. Niin Daavid sanoi Saulille: ’En minä voi näissä käydä, sillä en ole koskaan tällaisia koettanut.’ Ja Daavid riisui ne päältänsä.” (1.Sam.17).

Millaisia varusteita onkaan minunkin ylleni tarjottu hyväntahtoisella, mutta inhimillisellä toivotuksella: ”Herra olkoon sinun kanssasi!” Oli kokeiltava kaikkea tarjousten tekijöiden korkean aseman johdosta, ja saatoin näyttää hyvältäkin, mutta todellisuus kolkutteli panssariani, kun totesin saman kuin Daavidkin. Sotisopa oli hieno ja näyttävä, mutta mitä hyötyä on asusta, joka päällä ei pysty kulkemaan ja kaatuminen on askeleen päässä!

Meidän varusteemme eivät ole ihmisten mukaisia ja joudumme Mooseksen tavoin tekemään ratkaisumme ennen häpeällistä horjahdusta!

”Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa, katsoen ’Kristuksen pilkan’ suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.” (Hebr.11).

Miksi olemme sellaisella tavalla unohtaneet kantavamme ”Kristuksen pilkkaa” valittuamme jumalallisen tien? Kuningas Saulin varusteet eivät sovi meille lainkaan, vaan selkämme on tarkoitettu Daavidin tavoin kumartumaan valitessamme yksinkertaiseen linkoomme sopivat sileät kivet, jotka takaavat onnistumisemme kaikkien ”Goljatien” kohtaamisessa! Evankeliumimme ei vieläkään ole ihmisten mukainen, eivätkä sitä ole hengelliset varusteemmekaan!

”Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska, ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.”

Meidän tarkoituksemme ei ole miellyttää ihmisiä, vaan noudattaa Jumalan tahtoa, Hänen Sanaansa, salatuimpaan saakka!

”Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.” (Joh.8).

Ilman totuudella vyöttämistä liikkeemme ovat kankeita ja hymyilyäkin aiheuttavia, etenkin kun sotavarusteemme eivät ole ilmiselvästi ihmisten nähtävissä. Emme tee luotettavaa vaikutusta sen paremmin kumppaneihimme kuin emme tarkkaaviin ulkopuolisiinkaan, jos horjumme linkoa pyörittäessämme totuuden ja kuvitelmien välillä!

”…ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia. Sillä Raamatussa sanotaan: ’Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva.’ Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, ’on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi’ ja ’kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi.’ Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin.” (1.Piet.2).