Olkaa varmat Jumalasta!

”Tervehdyksen lähettää teille teikäläinen Epafras, Kristuksen Jeesuksen palvelija, joka rukouksissaan aina taistelee teidän puolestanne, että te pysyisitte täydellisinä ja täysin vahvoina kaikessa, mikä on Jumalan tahto.” (Kol.4).

Samaistun hyvin mielelläni Epafraan kanssa, ottaen saman toivotuksen huulilleni ja tekstiini!

Me etsimme täydellisyyttä ja vahvuutta monissa asioissa ympäristömme esikuvien mukaisesti. Aikanaan fariseukset ja kirjanoppineet tarjosivat omalla tavallaan omaa hengellistä tietään Jumalan miellyttämiseen ja täydelliseen Hänen tahtoonsa alistumiseen:

”Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta samankaltaista te teette.” (Mark.7).

He tarjosivat ihmisille mahdollisuuden Jumalan tahdon noudattamiseen kaikissa elämän tilanteissa, mutta kaikki tämä tieto oli tallennettu heidän omaan pyhään kirjaansa, Talmudiin. Mikään ei oikeastaan ole muuttunut noista päivistä sen paremmin Israelin kansan kuin ei muunkaan maailman suhteen!

Kuinka voisimme saavuttaa todellisen varmuuden mistään asiasta, jos eteemme lyödään paksu teos, joka sisältää tuhansia selityksiä kaikesta mahdollisesta, mutta kaiken keskellä on vain hitunen itse Jumalan Sanaa! Kuinka elävä kuva Talmud onkaan länsimaiselle kristillisyydelle lukemattomine selitysteoksineen ja kirkkokunnallisuuksineen! Koko kristikunta on pirstaloitunut ihmismielipiteiden johdosta, niin että tuntuu ajoittain suoranaiselta pilanteolta puhua siitä yhteydestä, minkä Herramme tarkoitti uskovaistensa keskuuteen!

Tämänpäiväinen lainauksemme nousee silmiemme eteen kuin tulisina kirjaimina:

”…joka rukouksissaan aina taistelee teidän puolestanne, että te pysyisitte täydellisinä ja täysin vahvoina kaikessa, mikä on Jumalan tahto.”

Kuinka paljon olemme rukoilleet uskontovereidemme puolesta, että he löytäisivät oikeanlaisen täydellisyyden ja vahvuuden kaikessa, mikä on Jumalan tahto? Miksi jokaisesta toisin ajattelevasta onkin tullut jonkinasteinen vihamiehemme, vaikka Herramme ei sellaista ole lainkaan tarkoittanut? Kuullessamme tai lukiessamme jostakin mielestämme epäraamatullisesta on olemuksemme synkistynyt ja takana, salassa, tapahtunut puhetulvamme on saanut aikaan itsessämme ja kuulijoissamme vihaiset kasvot!

”…ja salainen kielittely vihaiset kasvot.”

Kaikki vääränlainen korostus ja lakihenkisyys aikaansaavat vain vihaa!

”Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi. Sillä laki saa aikaan vihaa; mutta missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan. Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä…” (Room.4).

Kaikenlainen viha saa aikaan vain hajaannusta ja eristäytymistä, sen sijaan että sylimme olisi avoin jokaiselle etsivälle sielulle. Meidän jokaisen elämä on erilainen ja tulemme mitä erilaisimpien olosuhteiden ja uskomusten keskeltä. Jos tuomitsemme jokaisen erilaisia näkemyksiä omaavan eristyksiin tai ainakin pitkän seipään etäisyyden päähän, niin olemme pakotetut huutamalla välittämään sanomamme, joka kovaäänisenä ei enää ole kenenkään mielestä kovin luotettava! Kaiken taustalla taitaa todellisuudessa olla oma epävarmuutemme ja suoranainen pelkomme, joiden karkottamiseksi riittää tämänpäiväinen sanomamme:

”…että te pysyisitte täydellisinä ja täysin vahvoina kaikessa, mikä on Jumalan tahto.”

”Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.” (1.Joh.4).