Aitoa tulta!

 

”Sentähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni on nukkunut pois.”

Miksi on näin, ja kenestä kaikki mahdollisesti johtuu, ihmisistä itsestään vaiko mahdollisesti…

Nähdessämme kaiken tapahtuvan ja tilanteen eri hengellisissä piireissä, herää sisimmässä päivä päivältä aina vain suurempi hätä ja huokaus Herran puoleen. Me totisesti kaipaamme muutosta ja jotakin hyvää kerrottavaa niin itsestämme kuin uskonystävistämmekin! Mutta aika kuluu ja kaikki näyttää menevän vain pahemmaksi. Siksi ei ole ihme, että ihmiset pyrkivät jouduttamaan hyvän tulemista joko positiivisella ajattelulla tai jopa profetioilla, jotka eivät kuitenkaan ole lähtöisin Korkeudesta, vaan ihmisen sydämen useimmiten vilpittömästäkin hädästä ja tahdosta.

Me kaipaamme saada nähdä tulen syttyvän kaiken pimeyden keskellä ja mielellämme autamme siinä. Me olemme kuitenkin samankaltaisen tilanteen keskellä, missä Elia joutui luottamaan yksinomaan taivaasta lankeavaan tuleen. Mitä hyödyttää jokin hetkellisen vaikutuksen omaava ihmisen sytyttämä tuli, vaikka se nimettäisiin hengellisillä termeillä? Aikanaan jo Aaronin pojat toivat alttarille väärää tulta, joutuen itse todellisen tulen kuluttamiksi.

Elämme nyt ajassa, jossa kaikenlaiset tulet lankeavat saattaen ihmiset hurmokseen ja hämmennykseen. Me emme etsi ihmeitä ja merkkejä, vaan sydämemme kaipaus on aidon, Jumalan tulen kohtaamisen puoleen.

Me tarvitsemme tässä ajassa erikoisannoksen henkistä ja hengellistä kärsivällisyyttä. Useimmilta tuntuu maltillisuus loppuvan, niin että kaikkialta kaikuu viestejä mitä erilaisimmista tulista ja savupatsaistakin, mutta onko mikään niistä todella tuonut muutosta Jumalan seurakunnalle?

Palaten kirjoituksemme alussa olevaan kysymykseen: Mikä on yksi niistä tekijöistä, joka on johtanut nykyiseen tilanteeseen, jossa seurakuntalaiset niin suuressa määrin ovat joutuneet pois voitokkaalta uskon tieltä? Miksi todellakin niin moni sairastaa kehollisesti ja on jopa sielullisesti heikossa tilassa? Kuinka moni onkaan pettynyt katteettomiin lupauksiin, joita tämän ajan ”profeetat” ovat sielunsa hädässä julistaneet Herran nimessä, sytytellen mitä erilaisimpia vääriä tulia, jotka ovat hetken leimahtaneet, mutta tuoneet väin häpeää Herran Nimen ylle!

Tuntemani piirin historia on täynnä mitä erilaisimpia yrityksiä auttaa jotakin jumalallista tapahtuvaksi. Vasta nyt tiedostan kaiken vakavuuden kaiken sairauden ja heikkouden keskellä. Jumalan tuli puhdistaa, pyhittää ja antaa voimaa. Jo tämän lauseen perusteella voimme päätellä olleemme todella vähän tekemisissä aidon Jumalan Tulen kanssa. Siksi tunnen tuskin ketään todella voitokkaassa elämässä kiinni olevaa veljeä tai sisarta. Ei riitä se, että tuo Tuli aikanaan on langennut joidenkin ihmisten edessä tai yllä helluntain malliin. Ketään ei hyödytä eikä lämmitä seinälle maalattu tuli, eikä muiden kokemusten sanallinen toistaminen tuo meille todellista apua.

On todella tärkeää pitää totena kaikkea menneisyydessä tapahtunutta jumalallista historiaa ja Hänen tekojansa eri ihmisten kohdalla. Mutta kaikki tämä on tallennettu meille, ei että toistaisimme sitä suullisesti koko elämämme ajan, vaan että samat asiat tulisivat todellisuudeksi omassa elämässämme, omana kokemuksenamme!

Tämä maailma on todella pettynyt ns. kristilliseen seurakunnallisuuteen, joka vuosisadasta ja vuosikymmenestä toiseen toistaa kuulemaansa ja lukemaansa, mutta ei omalla elämällään toteuta juuri mitään siitä. Siksi olemme kadottaneet yhteytemme jumalalliseen virtaan ja elämään. Me emme vain itse sairasta ja voi huonosti, vaan oma asenteemme levittää huonovointisuuttamme kaikkialla missä liikumme tai makaamme paikallamme, pysähtyneenä johonkin menneisyydessä kiinnostavaan yksityiskohtaan.

Laodikean seurakunnan tila on vallannut suurimman osan kristikuntaa. Tämä luottamuksen ja turvallisuuden tunne perustuu nimenomaan väärään tuleen, joka näyttää niin aidolta ja todelliselta, mutta ei vie ihmistä lähemmäksi Jumalaa ja Hänen suunnitelmaansa. Meille pätee kuitenkin lupaus ja lohdutus:

”Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit. Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus. Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.” (Ilm.3)

Herra on armossaan näyttänyt meille todellisen tilamme, ja siksi me etsimme vain Häntä, joka todella voi muuttaa meidän tilamme oman hyvän tahtonsa mukaiseksi. Meitäkin koskee vakava kehotus:

Ahkeroitse siis ja tee parannus!