”Mutta ei Jeesus sanonut…”

”’Herra, kuinka sitten tämän käy?’ Jeesus sanoi hänelle: ’Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee? Seuraa sinä minua.’Niin semmoinen puhe levisi veljien keskuuteen, ettei se opetuslapsi kuole; mutta ei Jeesus sanonut hänelle, ettei hän kuole, vaan: ’Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee?’” (Joh.21).

Niin oudolta kuin se joistakin saattaa kuulostaa, tekstimme tuo mieleen kahdeksannen käskyn:

”Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.”

Mikä on selvin ja päällimmäinen piirre näissä väärissä todistuksissa? Ne eivät lennä ilmassa tuulen mukana, vaan ainakin alkuvaiheissansa ne kulkevat kahdella jalalla ja tulevat tietoisuuteemme kaikenlaisina ääniaaltoina ja eleinä, joiden tulkinta jatkuu kuin aikanaan lasten kuiskausleikeissä! Väärä todistus on siis jatkuvan prosessin alainen, muuttaen muotoaan ja olemustaan sitä mukaa kuin sitä kannetaan eteenpäin. Nykytekniikka on mahdollistanut ainutlaatuisen nopean ja laajamittaisen mainemurhan sähköisen ja painetun median välityksellä, minkä puuttuminen tekstimme kirjoittamisen aikaan rajasi ainakin jossakin määrin ihmisen ylle tulevan tuomion määrää? Mihin perustuu arviomme? Mikä on väärän todistuksen oleellisin piirre? Suorastaan käsittämätön laajenemis- ja leviämispiirre, joka perustuu ihmismielen pimeimpiin tekijöihin!

”Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä. Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen. Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.” (Snl.18).

”Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora. Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies. Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti. Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän. Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä. Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä.” (Snl.26).

Tämän kaiken tuo julki Herramme Pyhän Henkensä tallentaman tekstin välityksellä, ei Saarnaaja. Jokaisella Jumalan sanalla on jatkuvuutensa ja iankaikkinen pätevyytensä! Siksi Hän toi Itse kaiken Uuden Testamentin alueelle sanoessaan:

”Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu. Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa. Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä. Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi.” (Matt.12).

Kysykäämme tässä kohden: onko väärän todistuksen lausuminen turhia sanoja?

”Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se sytyttää! Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä. Sillä kaiken luonnon, sekä petojen että lintujen, sekä matelijain että merieläinten luonnon, voi ihmisluonto kesyttää ja onkin kesyttänyt; mutta kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää; se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä. Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja; samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni.” (Jaak.3).

Sisimpäni suorastaan vapisee ja kauhistuu näiden sanojen edessä, ajatellen sitä, kuinka nämä sanat on asetettu suoranaisella harkinnalla samaan koriin, josta Herramme puhuu suoranaisella vastenmielisyydellä, koska Hänen Sanansa on selitetty täysin väärin!

”Mutta te sanotte: …Ja niin te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden. Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen: 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana; mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä.'”

”…mutta ei Jeesus sanonut hänelle, …vaan”

Millainen ”hengellinen maailma” meille avautuukaan tältä alueelta!