Vielä säälistä

”Ja tuomarit tutkikoot tarkoin asian, ja jos todistaja on väärä todistaja, joka on tehnyt väärän syytöksen veljeänsä vastaan, niin tehkää hänelle samoin, kuin hän aikoi tehdä veljellensä. Poista paha keskuudestasi. Ja muut kuulkoot sen ja peljätkööt, niin ettei kukaan enää tekisi sellaista pahaa sinun keskuudessasi. Älä sääli häntä…” (5.Moos.19).

Golgatan lunastuskuolema poisti silmä silmästä ja hammas hampaasta käytännön. Me emme enää etsi kostoa ja hyvitystä, vaan jätämme tuomion yksinomaan Jumalallemme, joka ainoana tuntee sydämet ja ihmisen todellisen sisimmän. Lainaustamme ei kuitenkaan voi hylätä vanhanaikaisena tai menneisyyteen kuuluvana, sillä se on kirjoitettu muistiin meitäkin varten, jotta voisimme itsellemme selvittää, mitä Luojamme ja Taivaallinen isämme ajattelee vielä tänäkin päivänä.

Sain hetki sitten kutsun erääseen seurakuntaan, joten en ehdi kirjoittaa paljoa, mutta sen verran että saat ajateltavaa pariksi päiväksi. Miksi jumalanpelko sellaisella tavalla on päässyt katoamaan jumalankansankin keskuudesta? Eikö juuri tässä ajassa ole tarpeen mitä suurin arkuus ja tarkkaavaisuus jumalallisen tahdon suhteen?

”Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset? Ja ’jos vanhurskas vaivoin pelastuu, niin mihinkä joutuukaan jumalaton ja syntinen?’ Sentähden, uskokoot myös ne, jotka Jumalan tahdon mukaan kärsivät, sielunsa uskolliselle Luojalle, tehden sitä, mikä hyvää on.” (1.Piet.4).

Kaikella Jumalan Sanaan tallennetulla on jonkinlainen merkitys vielä tänäkin päivänä, mutta Vanhan Testamentin ilmaisut tulee nähdä Uuden Liiton Hengen mukaisesti. Me totisesti tarvitsemme jotakin aivan mullistavaa herätäksemme todella näkemään juuri meidän ajassamme tarvittavan!

”Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut.  Sentähden, joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea. Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää. Sentähden, rakkaani, paetkaa epäjumalanpalvelusta. Minä puhun niinkuin ymmärtäväisille; arvostelkaa itse, mitä minä sanon.” (1.Kor.10).

Säälin on siis mahduttava Sanan raameihin! Liiallinen, inhimillisyyteen perustuva sääli poistaa terveellisen ja tarvittavan pelon, estäen muutoksen tapahtumisen!