Social Icons

Pages

maanantai 9. lokakuuta 2017

Olemmeko me ihmisen kaltaisia?


”…joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.” (Fil.2).

Mitähän oikein meidän ajatuksissamme on viime päivien tutkistelujen perusteella, etenkin tämän lainauksen perusteella? Me olemme varmaankin lukeneet sen lukemattomia kertoja, Herramme Jeesuksen Kristuksen kunniaksi ja Hänen uhrikuolemaansa ajatellen. Mutta missähän ajatuksemme ovat olleet tarkatessamme sanoja:

”…joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi…”

Vai olemmeko tarkanneet niitä juuri ollenkaan tiedostaaksemme niiden todellisen, käytännön merkityksen? Mistä tällainen epäilys? Jos kerran Jumaluus tällaisella tavalla alentaa itsensä meidän kaltaisuuteemme, niin miksi me sitten niin laajassa mittakaavassa pyrimme korottamaan itsemme jonkinlaiseen Jumalan muotoon mitä erilaisimpien kirkollisten ja hengellisten virkojen muodossa??? Millaista saalista me tavoittelemme itsemme tyhjentämisen sijasta, pumpatessamme kirkollisella suurtehopumpulla itsemme jonkinlaisen kirkkoruhtinaan hahmoon, riippumatta siitä mihin hengellismieliseen ryhmittymään kuulumme?

Mistä sellainen tarve ja halu olla jonkinlainen itsensä korottanut kirkkoruhtinas? Mistä on kotoisin tällainen suorastaan katastrofaalinen virheajatus ja väärän aseman tavoittelu? Joka ei suostu olemaan ihminen ihmisen paikalla, pyrkii automaattisesti tekemään itsestään jumalan! Kuinka voimme unohtaa, että kaikki olemisemme Uudessa Elämässä perustuu ja tapahtuu vain Yhden Välimiehen, Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta! Tämän yhteyden ulkopuolella ei ole mitään todellista osallisuutta tulevan maailman voimiin  ja valtuuksiin!

”Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat, ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.” (Fil.2).

Meillä on oma, ansioton ja nöyrä osamme kaikessa tässä vain Hänen kauttansa, joka kaiken on ansainnut! Miten sitä kuvailee veljemme Paavali Hengen antamin sanoin?:

Siis, rakkaani, samoin kuin aina olette olleet kuuliaiset, niin ahkeroikaa, ei ainoastaan niinkuin silloin, kun minä olin teidän tykönänne, vaan paljoa enemmän nyt, kun olen poissa, pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte; sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi. Tehkää kaikki nurisematta ja epäröimättä, että olisitte moitteettomat ja puhtaat, olisitte tahrattomat Jumalan lapset kieron ja nurjan sukukunnan keskellä, joiden joukossa te loistatte niinkuin tähdet maailmassa, tarjolla pitäessänne elämän sanaa, ollen minulle kerskaukseksi Kristuksen päivänä siitä, etten ole turhaan juossut enkä turhaan vaivaa nähnyt.” (Fil.2).

Meillä on siis mahdollisuus loistaa tähden lailla mutta vain säteillen esillä pitämämme Elämän Sanan Valoa! Jumalan lapsena, pelastettuna ihmisenä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

 

Sample text

Sample Text

Sample Text